Iltaa!
Ei tullut juttua maanantaina, nyt sitten tulee. Vähän menty itsekseen ja päivä opastuksessa, tänään pikavuorona Tsadiin ja takaisin ja huomenna sama kuvio. Perjantaista ei vielä mitään havaintoa, näkee sen sitten...
Joo, aika vähän taas kerrottavaa, ihan hyvin on mennyt jne tms rofl gtg bbq. Vinkeitä sivutuulia on tuossa ollut, meno on mennyt välillä enemmän purhehtimiseksi kuin ajamiseksi mutta hyvin on selvitty ja matkustajien mukaan ei ole ollut mitään erityistä. Ei se vaan kerrassaan tunnu siellä akselien välissä samalla tavalla kuin auton nokalla etuakselin etupuolella.
Nyt ei irtoa enempää kun ei ole oikein mitään kirjoitettavaakaan, näin tällä kertaa taas.
Palataan asiaan huomenna ( tällä viikolla )!
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
lauantai 27. lokakuuta 2012
Kadunvaltaaja
Pimpelipom!
Tänään oli vuorossa EB sinne ja takaisin ja lisäbonuksena VR:n junakorvaus rautatieasemalta satamaan ja takaisin.
Ei paljoa kerrottavaa, kaasu pohjassa sinne ja takaisin, ei rahtia ja matkalipuissa vain yksi matka. Selvää pässinlihaa jo tuo touhu. Suht pitkä tauko Lepakkoluolassa ja sitten samalla poimunopeudella takaisin. Reilu tunnin nenänkaivelu ( ei löytynyt kultaa ) Turun toimistolla ja sitten rautatieasemalle. Ei kamalasti matkustajia satamaan mutta takaisin tullessa oli auto täynnä enemmän tai vähemmän kännisiä matkustajia.
Kiva kun sain tätä kautta vähän tuntumaa paikkurikuskin hommiin, jännää mutta ei kiitos. Toimii muuten tosi hyvin isolla autolla sivutieltä päätielle tultaessa ruuhkassa se että alkaa vaan tunkemaan sitä keulaa sinne jonon joukkoon, kyllä aina joltain rohkeus pettää ja annetaan tilaa. Näin on vallattu puoli katua eikä liikenne kulje lainkaan toiseen suuntaan. Periaatteella "jos minä en pääse niin ei mennä sitten kukaan" auttaa ja toiselta puoleltakin löytyy se sekunnin epäröivä. Ja sehän riittää.
Sellaista tänään, nyt vetäisen keittiössä tekeillä olevan munakkaan joka saa kunnian olla päivän ensimmäinen ruoka. Tähän asti on vedetty 3 x 150 kcal keksiä. Nukun huomenna ainakin kahdeksaan!
Palataan maanantaina asiaan!
Tänään oli vuorossa EB sinne ja takaisin ja lisäbonuksena VR:n junakorvaus rautatieasemalta satamaan ja takaisin.
Ei paljoa kerrottavaa, kaasu pohjassa sinne ja takaisin, ei rahtia ja matkalipuissa vain yksi matka. Selvää pässinlihaa jo tuo touhu. Suht pitkä tauko Lepakkoluolassa ja sitten samalla poimunopeudella takaisin. Reilu tunnin nenänkaivelu ( ei löytynyt kultaa ) Turun toimistolla ja sitten rautatieasemalle. Ei kamalasti matkustajia satamaan mutta takaisin tullessa oli auto täynnä enemmän tai vähemmän kännisiä matkustajia.
Kiva kun sain tätä kautta vähän tuntumaa paikkurikuskin hommiin, jännää mutta ei kiitos. Toimii muuten tosi hyvin isolla autolla sivutieltä päätielle tultaessa ruuhkassa se että alkaa vaan tunkemaan sitä keulaa sinne jonon joukkoon, kyllä aina joltain rohkeus pettää ja annetaan tilaa. Näin on vallattu puoli katua eikä liikenne kulje lainkaan toiseen suuntaan. Periaatteella "jos minä en pääse niin ei mennä sitten kukaan" auttaa ja toiselta puoleltakin löytyy se sekunnin epäröivä. Ja sehän riittää.
Sellaista tänään, nyt vetäisen keittiössä tekeillä olevan munakkaan joka saa kunnian olla päivän ensimmäinen ruoka. Tähän asti on vedetty 3 x 150 kcal keksiä. Nukun huomenna ainakin kahdeksaan!
Palataan maanantaina asiaan!
perjantai 26. lokakuuta 2012
Ulkonaliikkumiskielto julistettu Turkuun!
Hyvää yötä!
Toinen kirjoitus tälle päivälle vielä, miten nyt pitäisi toimia kun viranomainen käskee olla kotona???
Jos soitan töihin ja sanon että nyt ei saa tulla ollenkaan, pitää olla kotosalla. Mutta joo, nyt nukkumaan koska huomenna on taas pitkä päivä.
Toinen kirjoitus tälle päivälle vielä, miten nyt pitäisi toimia kun viranomainen käskee olla kotona???
Jos soitan töihin ja sanon että nyt ei saa tulla ollenkaan, pitää olla kotosalla. Mutta joo, nyt nukkumaan koska huomenna on taas pitkä päivä.
Väärä kumi liukkaille
Iltaa!
Hitto mikä keli, nähty reissulla tänään ainakin 20 autoa kesärenkailla pientareilla, jalkakäytävillä, keskialueella ja hitto vaikka missä. Yksi kahdeksan rekan jono minkä kärjillä jumiin jäänyt rekka molemmilla kaistoilla, 3 jumissa ollutta bussia ja iloisena bonuksena kirjastoauto joka jäi kiinni kun edessä suti paikallaan henkilöauto kesärenkailla. Varsin viihdyttävä päivä!
Tänään taas tyhjänä Saloon, sieltä kasapäin rahtia ja pikavuorona Helsinkiin. Pikainen rahdin heittely Matkahuoltoon ja kello neljän Expressin vara-autona takaisin Turkuun. Selkeä juoni siis!
Paitsi että vähän sitten satoi lunta... Kuten jo varmaan arvaattekin niin ensimmäinen kerta isolla autolla liukkaalla. Joo joo, on sitä Niinisalossa käyty treenaamassa mutta ei se varsinaisesti ole sama asia. Ei siis ollenkaan. Eli pelko perseessä ja ranteet lukossa mentiin alkumatka, piti hakea vähän sitä että miten se menee ja miltä tuo keli tuntuu. Pysähtyminen, jarrutukset jne, kyllä te tiedätte. Hiton pitkät turvavälit ja alussa ensin tarpeettoman pitkät ennakoinnit valoihin ja jarrutykseen, haettiin vähän auton kykyjä ja kitkan määrää.
Ihan hyvin meni, pitää olla tyytyväinen. Kerran jouduin jo ihan Turun päässä Aninkaistenmäessä vetämään varmaan 20 m päin punaisia kun ei se siitä olisi enää liikkeelle lähtenyt. Toinen kerta oli kun kerroin tuosta kirjastoautosta, jätin tilaa väliin niin että olin mäen alla ja kun mäkeä lähti tulemaan alas katuri niin pitkiä vilkuttamalla sain sen pysähtymään ja tukkimaan kadun jotta sain kerättyä vauhtia niin että pääsin kirjastoauton ohi. Yhteispelillä nämä hommat sujuvat!
Aikamoinen tulikaste tuli näihin liukkaisiin, nyt vaan samalla yltiövarovaisella tavalla eteenpäin, täytyy pitää huolta että ei ala henkselit paukkumaan. Pidättäydyn siinä vain täällä blogissa, liikenteessä ajan sitten taas kuin dementoitunut mummo.
Sellaista, huomenna taas erikoispikana sinne ja takaisin ja bonuksena illalla VR:n junavuoron korvausta rautatieasemalta satamaan.
Vähän ollut hiljainen blogiviikko mutta yritän parantaa tapani. Huomenna palataan asiaan!
Hitto mikä keli, nähty reissulla tänään ainakin 20 autoa kesärenkailla pientareilla, jalkakäytävillä, keskialueella ja hitto vaikka missä. Yksi kahdeksan rekan jono minkä kärjillä jumiin jäänyt rekka molemmilla kaistoilla, 3 jumissa ollutta bussia ja iloisena bonuksena kirjastoauto joka jäi kiinni kun edessä suti paikallaan henkilöauto kesärenkailla. Varsin viihdyttävä päivä!
Tänään taas tyhjänä Saloon, sieltä kasapäin rahtia ja pikavuorona Helsinkiin. Pikainen rahdin heittely Matkahuoltoon ja kello neljän Expressin vara-autona takaisin Turkuun. Selkeä juoni siis!
Paitsi että vähän sitten satoi lunta... Kuten jo varmaan arvaattekin niin ensimmäinen kerta isolla autolla liukkaalla. Joo joo, on sitä Niinisalossa käyty treenaamassa mutta ei se varsinaisesti ole sama asia. Ei siis ollenkaan. Eli pelko perseessä ja ranteet lukossa mentiin alkumatka, piti hakea vähän sitä että miten se menee ja miltä tuo keli tuntuu. Pysähtyminen, jarrutukset jne, kyllä te tiedätte. Hiton pitkät turvavälit ja alussa ensin tarpeettoman pitkät ennakoinnit valoihin ja jarrutykseen, haettiin vähän auton kykyjä ja kitkan määrää.
Ihan hyvin meni, pitää olla tyytyväinen. Kerran jouduin jo ihan Turun päässä Aninkaistenmäessä vetämään varmaan 20 m päin punaisia kun ei se siitä olisi enää liikkeelle lähtenyt. Toinen kerta oli kun kerroin tuosta kirjastoautosta, jätin tilaa väliin niin että olin mäen alla ja kun mäkeä lähti tulemaan alas katuri niin pitkiä vilkuttamalla sain sen pysähtymään ja tukkimaan kadun jotta sain kerättyä vauhtia niin että pääsin kirjastoauton ohi. Yhteispelillä nämä hommat sujuvat!
Aikamoinen tulikaste tuli näihin liukkaisiin, nyt vaan samalla yltiövarovaisella tavalla eteenpäin, täytyy pitää huolta että ei ala henkselit paukkumaan. Pidättäydyn siinä vain täällä blogissa, liikenteessä ajan sitten taas kuin dementoitunut mummo.
Sellaista, huomenna taas erikoispikana sinne ja takaisin ja bonuksena illalla VR:n junavuoron korvausta rautatieasemalta satamaan.
Vähän ollut hiljainen blogiviikko mutta yritän parantaa tapani. Huomenna palataan asiaan!
maanantai 22. lokakuuta 2012
Vihko pihko
Päivää!
Tänään siis vuorossa Nysse tulee! -blogin ensimmäinen askartelunurkka. Meillä onkin edessämme huikean hauska ja mukava tuokio, me teemme pysäkkikohtaisen välimatkavihon välille Turku - Helsinki ja tietenkin molempiin suuntiin.
Rahastaessa kilometripohjaisella systeemillä on tietysti tarpeen tietää se että missä olemme ja mihin matkustaja on menossa, näiden pisteiden, sanotaan niitä nyt selvyyden vuoksi pisteiksi A ja B välille muodostuu tietä myöden reittiä ajettaessa välimatka kilometreinä joka määrää matkan hinnan. Koska A sekä B muuttuvat koko ajan, A aina seuraavaan reitillä olevaan pysäkkiin ja B matkustajan omien mielihalujen mukaan niin olisi tarpeen osata huikea määrä eri välimatkalukemia. Koska olen lähestymässä dementiaa ja inkontinenssia niin nämä lukemat eivät yläpäähäni jää joten joudun tekemään itselleni puheenaiheena olevan vihon.
Aloitamme työn tulostamalla pysäkkikohtaisesti välimatkat edessä oleviin pysäkeihin, näitähän tulee siis 12 per siivu. Kas näin:
Kokona käytämme standardisoitua koko A5 koska epäilemättä piakkoin tulossa oleva ikänäkö turmelee lähelle näkemiseni ja tarvitsen isoa tekstiä selkokielellä. Näppärä tulostus siis tekstikehyksellä, siinä tulee saksille oiva ohjausviiva samalla. Koska tulostepaperi on melko ohutta tavaraa niin tarvitsemme väliin vähän paksummasta pahvista vahvisteen, tämän molemmille puolille liimataan siis paperiliimatikun kanssa kiinni informaatiota tursuavat paperinpalat.
Nyt paperit on leikattu ja liimattu vahvikepahvin molemmin puolin, seuraavaksi tahmea osuus, tiputellaan tuotokset täyskontaktimuovin päälle varovasti ja ilmakuplia varoen. Leikellään toiselta puolen päällystetyt palaset irti ja toistetaan sama toimenpide myös toiselle puolen. Erona toisessa operaatiossa että terveyssiteen lailla lerpattavat siivet taitetaan reunojen yli jotta saadaan paperin reunat suojattua eikä ajaessani väistämätön huulilla päristely kostuta ison työn tuotosta.
Paperit on siis suojattu, seuraavaksi mamman pikku talttahampaat, yläreunaan pitää reikäraudalla sorvata reiät kiinnitystä varten. Molempiin reikiin tukkeeksi nippuside ja yltiöupea askartelutuokiomme on päättynyt:
Kummasti helpottaa rahastamista taas, nyt pääsevät immeiset oikealla hintaa matkaan eikä tarvitse niin kamalasti hakea meille annetusta kaksisuuntaisesta porrastaulukosta.
Sellainen päivä, haluan kiittää vaimoani, harjoittelupaikkaani, oppilaitostani, kissaani tekorauhasta ja kaikkia teitä tämän lukemisesta. Nyt otan lisää pannukakkua ja en askartele viikkoon yhtään mitään!
Huomenna alkaa oma lista, pikavuorona mennään sinne ja takaisin. Palataan huomenna asiaan!
Tänään siis vuorossa Nysse tulee! -blogin ensimmäinen askartelunurkka. Meillä onkin edessämme huikean hauska ja mukava tuokio, me teemme pysäkkikohtaisen välimatkavihon välille Turku - Helsinki ja tietenkin molempiin suuntiin.
Rahastaessa kilometripohjaisella systeemillä on tietysti tarpeen tietää se että missä olemme ja mihin matkustaja on menossa, näiden pisteiden, sanotaan niitä nyt selvyyden vuoksi pisteiksi A ja B välille muodostuu tietä myöden reittiä ajettaessa välimatka kilometreinä joka määrää matkan hinnan. Koska A sekä B muuttuvat koko ajan, A aina seuraavaan reitillä olevaan pysäkkiin ja B matkustajan omien mielihalujen mukaan niin olisi tarpeen osata huikea määrä eri välimatkalukemia. Koska olen lähestymässä dementiaa ja inkontinenssia niin nämä lukemat eivät yläpäähäni jää joten joudun tekemään itselleni puheenaiheena olevan vihon.
Aloitamme työn tulostamalla pysäkkikohtaisesti välimatkat edessä oleviin pysäkeihin, näitähän tulee siis 12 per siivu. Kas näin:
Kokona käytämme standardisoitua koko A5 koska epäilemättä piakkoin tulossa oleva ikänäkö turmelee lähelle näkemiseni ja tarvitsen isoa tekstiä selkokielellä. Näppärä tulostus siis tekstikehyksellä, siinä tulee saksille oiva ohjausviiva samalla. Koska tulostepaperi on melko ohutta tavaraa niin tarvitsemme väliin vähän paksummasta pahvista vahvisteen, tämän molemmille puolille liimataan siis paperiliimatikun kanssa kiinni informaatiota tursuavat paperinpalat.
Nyt paperit on leikattu ja liimattu vahvikepahvin molemmin puolin, seuraavaksi tahmea osuus, tiputellaan tuotokset täyskontaktimuovin päälle varovasti ja ilmakuplia varoen. Leikellään toiselta puolen päällystetyt palaset irti ja toistetaan sama toimenpide myös toiselle puolen. Erona toisessa operaatiossa että terveyssiteen lailla lerpattavat siivet taitetaan reunojen yli jotta saadaan paperin reunat suojattua eikä ajaessani väistämätön huulilla päristely kostuta ison työn tuotosta.
Paperit on siis suojattu, seuraavaksi mamman pikku talttahampaat, yläreunaan pitää reikäraudalla sorvata reiät kiinnitystä varten. Molempiin reikiin tukkeeksi nippuside ja yltiöupea askartelutuokiomme on päättynyt:
Kummasti helpottaa rahastamista taas, nyt pääsevät immeiset oikealla hintaa matkaan eikä tarvitse niin kamalasti hakea meille annetusta kaksisuuntaisesta porrastaulukosta.
Sellainen päivä, haluan kiittää vaimoani, harjoittelupaikkaani, oppilaitostani, kissaani tekorauhasta ja kaikkia teitä tämän lukemisesta. Nyt otan lisää pannukakkua ja en askartele viikkoon yhtään mitään!
Huomenna alkaa oma lista, pikavuorona mennään sinne ja takaisin. Palataan huomenna asiaan!
perjantai 19. lokakuuta 2012
Lumiaura keulaan
Moroo!!!
Se on muuten perjantai! Hieno päivä ja hyvä päätös hyvälle viikolle. Minulla on ( näillä näkymin ) vapaa viikonloppu ja vielä maanantainakin saan olla kotosalla vaimon riesana joten mikäs tässä. Juuri tuotiin glögiä pöytään minkä joukkoon juurikin lorautan vähän vodkaa. Se on viikonloppu nyt!
Oletteko muuten huomanneet että blogissa tuo oikealla oleva laskuri on rikkonut maagisen 10 000 rajan? Aika kova homma, sivun rakenne on vielä sellainen että jos lukee vaikka kerralla elokuun kaikki kirjoitukset niin käyntejä kirjaantuu vain 1. Omat käyntini eivät nosta laskurin lukemaa lainkaan joten tässä vaiheessa lienee syytä esittää nöyrät kiitokset, ihmeesti täällä ovat ihmiset jaksaneet käydä vaikka jossain vaiheessa jutut ovat väistämättä toistaneet itseään kun ei oikein ole ollut uutta kerrottavaa. Kiitos siis teille kaikille! ( Ihan jo senkin takia että sivun alareunassa oleva mainos on tuottanut minulle jo valtavat mainosrahat. Melkein 70 € kaikenkaikkiaan!!! )
Eilen ja tänään olen ajellut erikoispikana Turun ja Helsingin väliä. Aika tiukka rypistys se on, tänään oli takaisin tullessa jo varsin kivasti porukkaa kun meni 20 reilusti rikki. Mukavampaa aina ajaa kun on porukkaa kyydissä. Rahastuslaitteen käyttö alkaa jo onnistua hyvin, tuossa EB:ssä toki touhu on niin helppoa että pitääkin.
Maanantai siis vapaa, pitää käydä koululla ja väsätä pysäkkivihko. Itsellä ei ole tulostinta niin pitää käyttää koulun vekotinta. Mukava muutenkin käydä vähän taas moikkaamassa opettajia ja muita.
Sellaista, tänään ei tullut tumpeloitua, mitä nyt aamulla oli nainen vähän pettynyt kun hän ei ehtinyt jatkoyhteyteensä. Aikataulun mukaan olisi pitänyt olla Helsingissä 12:35, olin Munkkiniemessä noin 12:22 mutta matkalla oli kummasti muitakin autoja joten käteenhän se meni ja olimme Kampissa vasta 12:43 paikkeilla. Hän kun oli jättänyt kivasti aikaa jatkoyhteyteen siirtymiseen, kokonaiset 10 minuuttia koska hänen seuraavan bussin lähtöaika oli 12:45. Kun matkalla kuulutin Oopperatalon pysäkin niin ei tapahtunut mitään mutta Eduskuntatalon kohdalla hän tuli ehdottamaan että jos hän jäisi siinä Oopperatalon kohdilla niin ehtisi paremmin. En lähtenyt sitten peruuttamaan enää, anteeksi vielä kerran.
Sellaista, vähän pidempi tuotos tällä kertaa. Kiinteä, mukava koostumus ja onneksi hajuton. Siksi te täällä varmaan käyttekin. Palataan maanantaina asiaan! ( Kun ei ole muuta kuin se vihon teko niin pidetään Nysse tulee! -blogin ensimmäinen askartelunurkka! )
Se on muuten perjantai! Hieno päivä ja hyvä päätös hyvälle viikolle. Minulla on ( näillä näkymin ) vapaa viikonloppu ja vielä maanantainakin saan olla kotosalla vaimon riesana joten mikäs tässä. Juuri tuotiin glögiä pöytään minkä joukkoon juurikin lorautan vähän vodkaa. Se on viikonloppu nyt!
Oletteko muuten huomanneet että blogissa tuo oikealla oleva laskuri on rikkonut maagisen 10 000 rajan? Aika kova homma, sivun rakenne on vielä sellainen että jos lukee vaikka kerralla elokuun kaikki kirjoitukset niin käyntejä kirjaantuu vain 1. Omat käyntini eivät nosta laskurin lukemaa lainkaan joten tässä vaiheessa lienee syytä esittää nöyrät kiitokset, ihmeesti täällä ovat ihmiset jaksaneet käydä vaikka jossain vaiheessa jutut ovat väistämättä toistaneet itseään kun ei oikein ole ollut uutta kerrottavaa. Kiitos siis teille kaikille! ( Ihan jo senkin takia että sivun alareunassa oleva mainos on tuottanut minulle jo valtavat mainosrahat. Melkein 70 € kaikenkaikkiaan!!! )
Eilen ja tänään olen ajellut erikoispikana Turun ja Helsingin väliä. Aika tiukka rypistys se on, tänään oli takaisin tullessa jo varsin kivasti porukkaa kun meni 20 reilusti rikki. Mukavampaa aina ajaa kun on porukkaa kyydissä. Rahastuslaitteen käyttö alkaa jo onnistua hyvin, tuossa EB:ssä toki touhu on niin helppoa että pitääkin.
Maanantai siis vapaa, pitää käydä koululla ja väsätä pysäkkivihko. Itsellä ei ole tulostinta niin pitää käyttää koulun vekotinta. Mukava muutenkin käydä vähän taas moikkaamassa opettajia ja muita.
Sellaista, tänään ei tullut tumpeloitua, mitä nyt aamulla oli nainen vähän pettynyt kun hän ei ehtinyt jatkoyhteyteensä. Aikataulun mukaan olisi pitänyt olla Helsingissä 12:35, olin Munkkiniemessä noin 12:22 mutta matkalla oli kummasti muitakin autoja joten käteenhän se meni ja olimme Kampissa vasta 12:43 paikkeilla. Hän kun oli jättänyt kivasti aikaa jatkoyhteyteen siirtymiseen, kokonaiset 10 minuuttia koska hänen seuraavan bussin lähtöaika oli 12:45. Kun matkalla kuulutin Oopperatalon pysäkin niin ei tapahtunut mitään mutta Eduskuntatalon kohdalla hän tuli ehdottamaan että jos hän jäisi siinä Oopperatalon kohdilla niin ehtisi paremmin. En lähtenyt sitten peruuttamaan enää, anteeksi vielä kerran.
Sellaista, vähän pidempi tuotos tällä kertaa. Kiinteä, mukava koostumus ja onneksi hajuton. Siksi te täällä varmaan käyttekin. Palataan maanantaina asiaan! ( Kun ei ole muuta kuin se vihon teko niin pidetään Nysse tulee! -blogin ensimmäinen askartelunurkka! )
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
Tumpeloidin kosto
Terve!
Yksikseskös yskiskelet? No en vaan ajelin. Olihan siellä tietysti matkustajia mutta muuten olin itse hommasta vastuussa.
Aamulla tunki tunkemistaan porukkaa lentokentälle, vielä Salossakin pari kotoaan kaukaa olevaa miestä tuli kyytiin sillä tuloksella että taisi olla 15 hengen paikkeilla airbus-matkustajien määrä. Ei siinä mitään, hyvin se meni, kaikki pääsivät mihin pitikin ja laukutkin vaihtoivat bussia nopeasti sateesta huolimatta. Tai ehkä juuri siksi...
Kävin pesemässä ja tankkaamassa auton ja sain odotella vaihtoehdokasta tovin mutta viimein annettiin vanha sähkökeppinen laite alle. Noita on tosi kiva ajaa, vaihdoista ja liikkeellelähdöistä saa todella kivoja ja tasaisia, ei automatiikka vielä pärjää aivoille. Heti kun pääsi moottoritielle ja aloin kiihdyttämään ensimmäistä kertaa kovemmin huomasin että eipä ole auto kunnossa ei. Hemmetinmoinen ravistus ja tärinä aina kun oli veto päällä. Kehäykkösen pysäkki oli kohta ja sieltä näkökenttä sumeana kiihdyttäen takaisin motarille kun ei matkustajiakaan ollut.
IKEAn pysäkillä sain muutamat ihmiset kyytiin jonka jälkeen aloin puhelimella soittamaan ja selvittämään että mitä tehdään. Ilmeisesti auto oli ollut juuri tämän vian vuoksi huollossa, renkaat oli vaihdettu kun epäiltiin että vika on niissä. Ei tuo kyllä renkaista johtunut, tasaisella ravistus loppui mutta ylämäessä koko auto ravisti aika hyvin.
Tuli sitten sen auton ja rahastuslaitteen puhelimen kanssa touhuttua niin paljon että ajoin perkele liittymän ohi ja jäi siellä ollut pysäkki väliin. Mitäpä tuota pimittämään, tein sen, näin kävi, vituttaa ja hävettää. Sain kyllä palautteen "eipä ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen" mutta eipä tuo auta kovastikaan. Ainahan sitä haluaisi olla täydellinen. Olen kyllä tosi hyvin muuten onnistunut mutta nyt meni käteen, jatkossa ollaan taas tarkempia.
Huomenna erikoispikana Helsinkiin ja takaisin, saan taas nukkua vähän pidempään kuin alkuviikosta. Koitan olla tumpeloimatta.
Oli muuten Piikkiössä aivan huikea sateenkaari, niin taivaalla kuin takapyörien sumussa. Romanttista. Palataan huomenna asiaan!
Yksikseskös yskiskelet? No en vaan ajelin. Olihan siellä tietysti matkustajia mutta muuten olin itse hommasta vastuussa.
Aamulla tunki tunkemistaan porukkaa lentokentälle, vielä Salossakin pari kotoaan kaukaa olevaa miestä tuli kyytiin sillä tuloksella että taisi olla 15 hengen paikkeilla airbus-matkustajien määrä. Ei siinä mitään, hyvin se meni, kaikki pääsivät mihin pitikin ja laukutkin vaihtoivat bussia nopeasti sateesta huolimatta. Tai ehkä juuri siksi...
Kävin pesemässä ja tankkaamassa auton ja sain odotella vaihtoehdokasta tovin mutta viimein annettiin vanha sähkökeppinen laite alle. Noita on tosi kiva ajaa, vaihdoista ja liikkeellelähdöistä saa todella kivoja ja tasaisia, ei automatiikka vielä pärjää aivoille. Heti kun pääsi moottoritielle ja aloin kiihdyttämään ensimmäistä kertaa kovemmin huomasin että eipä ole auto kunnossa ei. Hemmetinmoinen ravistus ja tärinä aina kun oli veto päällä. Kehäykkösen pysäkki oli kohta ja sieltä näkökenttä sumeana kiihdyttäen takaisin motarille kun ei matkustajiakaan ollut.
IKEAn pysäkillä sain muutamat ihmiset kyytiin jonka jälkeen aloin puhelimella soittamaan ja selvittämään että mitä tehdään. Ilmeisesti auto oli ollut juuri tämän vian vuoksi huollossa, renkaat oli vaihdettu kun epäiltiin että vika on niissä. Ei tuo kyllä renkaista johtunut, tasaisella ravistus loppui mutta ylämäessä koko auto ravisti aika hyvin.
Tuli sitten sen auton ja rahastuslaitteen puhelimen kanssa touhuttua niin paljon että ajoin perkele liittymän ohi ja jäi siellä ollut pysäkki väliin. Mitäpä tuota pimittämään, tein sen, näin kävi, vituttaa ja hävettää. Sain kyllä palautteen "eipä ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen" mutta eipä tuo auta kovastikaan. Ainahan sitä haluaisi olla täydellinen. Olen kyllä tosi hyvin muuten onnistunut mutta nyt meni käteen, jatkossa ollaan taas tarkempia.
Huomenna erikoispikana Helsinkiin ja takaisin, saan taas nukkua vähän pidempään kuin alkuviikosta. Koitan olla tumpeloimatta.
Oli muuten Piikkiössä aivan huikea sateenkaari, niin taivaalla kuin takapyörien sumussa. Romanttista. Palataan huomenna asiaan!
tiistai 16. lokakuuta 2012
Valkonaama
Heips!
Johan on myräkkä! Infernaalinen myrsky, naamat valkaisevia sivutuulipuuskia koko aamupäivän. Onneksi illemmalla tyyntyi vähän eikä kasitien osuus mennyt aivan käärmeen lailla kiemurteluksi.
Aamusta siis pikana Helsinkiin ja samalla tavalla takaisin. Tauko Turussa ja pikana Raumalle ja takaisin. Huomenna muuten oma vuoro taas, pikana Helsinkiin ja takaisin, onneksi vähän lyhyempi päivä kun vähän on kieltämättä väsy. Huomenna saan nukkua oikein seiskaan asti, luksusta!
Väsyttää ja sänky huutaa nimeäni, nukkumaan että jaksaa huomenna taas. Tiedä vaikka pääsisi esittelemään autoa Helsingissä käynnissä olevalle tehotarkkailulle. Palataan huomenna paremmin asiaan!
Johan on myräkkä! Infernaalinen myrsky, naamat valkaisevia sivutuulipuuskia koko aamupäivän. Onneksi illemmalla tyyntyi vähän eikä kasitien osuus mennyt aivan käärmeen lailla kiemurteluksi.
Aamusta siis pikana Helsinkiin ja samalla tavalla takaisin. Tauko Turussa ja pikana Raumalle ja takaisin. Huomenna muuten oma vuoro taas, pikana Helsinkiin ja takaisin, onneksi vähän lyhyempi päivä kun vähän on kieltämättä väsy. Huomenna saan nukkua oikein seiskaan asti, luksusta!
Väsyttää ja sänky huutaa nimeäni, nukkumaan että jaksaa huomenna taas. Tiedä vaikka pääsisi esittelemään autoa Helsingissä käynnissä olevalle tehotarkkailulle. Palataan huomenna paremmin asiaan!
maanantai 15. lokakuuta 2012
Prätkähiiret Pasilasta
Iltaa!
Pahoittelut, vähän kierähtänyt aikaa viime kirjoituksesta. Yllätyin kun perjantaina alkoikin viikonloppu ja tänään oli vähän koneongelmia. Tietokone- siis.
Perjantai oli aika jännä päivä, Helsingissä oli käymässä "joku ulkomaalainen huippudirikka" ja liikenteessä oli sen takia pieniä katkoja. Myös kätevimpään mahdolliseen 16:30 aikaa ajoitettu Suomen futisfanien marssi aiheutti omia kuvioitaan.
Aamusta suoraan Saloon, sieltä piti ottaa läjäpäin rahtia mutta koska Kampissa meille oli laskettu aikaa vain pikaiseen kurviin niin tämä oli mahdotonta. Homman nimi oli nimittäin se että meidän piti mennä Mannerheimintielle parkkiin "johonkin" jotta olisimme pois Kampista kun kulkue alkaisi. EB ja pikavuoro ajaisivat "takakautta" mutta samalla heiltä jäisi Oopperatalo ja Meilahti kiertämättä joten meidän hommamme oli ottaa näiltä pysäkeiltä matkustajat ja rahdata heidät oikeisiin autoihinsa Munkkiniemeen.
Hyvin meni mutta menköön, luulimme yhdessä vaiheessa että nyt se kulkue tulee kun takaa ei tullut enää autoja ja näyteikkunoista heijastui siniset vilkkuvat valot. Lulla käyntiin ja valmistautumista kun takaa tulikin dirikan saattue. Muu katu oli siis aivan tyhjä mutta me olimme parkissa pysäkin perällä. Tuimailmeinen prätkäpoliisi tuli tuhatta ja sataa ja mölysi "ODOTA!!!" johon oli helppo yhtyä. Meidän ohitsemme pyyhälsi sitten koko dirikan saattue, ei tainnut ihan 50 riittää...
Tuli se viikonloppukin sitten vihdoinkin ja tänään onneksi maanantai. Maanantaihan on päivistä hienoin, hyvänä kakkosena tulee huominen eli tiistai. Tänään sama kaava kuin huomennakin, ensin pikana tku-hki-tku ja siihen perään pikana tku-rauma-tku. 06:20 - 19:15 päiviä, kovuutta harjoittelijalle!
Ensi viikolla alkaa sitten omat vuorot, kaikenlaista kivaa luvassa. Tämän viikon loppupuoli on vielä vähän pimennossa mutta eiköhän sitä jotain huomaa tekevänsä.
Nyt väsyttää, pitää lopetella. Huomenna lisää jutustelua. Sama bätkanava, sama bätaika. Palataan asiaan!
Pahoittelut, vähän kierähtänyt aikaa viime kirjoituksesta. Yllätyin kun perjantaina alkoikin viikonloppu ja tänään oli vähän koneongelmia. Tietokone- siis.
Perjantai oli aika jännä päivä, Helsingissä oli käymässä "joku ulkomaalainen huippudirikka" ja liikenteessä oli sen takia pieniä katkoja. Myös kätevimpään mahdolliseen 16:30 aikaa ajoitettu Suomen futisfanien marssi aiheutti omia kuvioitaan.
Aamusta suoraan Saloon, sieltä piti ottaa läjäpäin rahtia mutta koska Kampissa meille oli laskettu aikaa vain pikaiseen kurviin niin tämä oli mahdotonta. Homman nimi oli nimittäin se että meidän piti mennä Mannerheimintielle parkkiin "johonkin" jotta olisimme pois Kampista kun kulkue alkaisi. EB ja pikavuoro ajaisivat "takakautta" mutta samalla heiltä jäisi Oopperatalo ja Meilahti kiertämättä joten meidän hommamme oli ottaa näiltä pysäkeiltä matkustajat ja rahdata heidät oikeisiin autoihinsa Munkkiniemeen.
Hyvin meni mutta menköön, luulimme yhdessä vaiheessa että nyt se kulkue tulee kun takaa ei tullut enää autoja ja näyteikkunoista heijastui siniset vilkkuvat valot. Lulla käyntiin ja valmistautumista kun takaa tulikin dirikan saattue. Muu katu oli siis aivan tyhjä mutta me olimme parkissa pysäkin perällä. Tuimailmeinen prätkäpoliisi tuli tuhatta ja sataa ja mölysi "ODOTA!!!" johon oli helppo yhtyä. Meidän ohitsemme pyyhälsi sitten koko dirikan saattue, ei tainnut ihan 50 riittää...
Tuli se viikonloppukin sitten vihdoinkin ja tänään onneksi maanantai. Maanantaihan on päivistä hienoin, hyvänä kakkosena tulee huominen eli tiistai. Tänään sama kaava kuin huomennakin, ensin pikana tku-hki-tku ja siihen perään pikana tku-rauma-tku. 06:20 - 19:15 päiviä, kovuutta harjoittelijalle!
Ensi viikolla alkaa sitten omat vuorot, kaikenlaista kivaa luvassa. Tämän viikon loppupuoli on vielä vähän pimennossa mutta eiköhän sitä jotain huomaa tekevänsä.
Nyt väsyttää, pitää lopetella. Huomenna lisää jutustelua. Sama bätkanava, sama bätaika. Palataan asiaan!
torstai 11. lokakuuta 2012
Väsääminen onpi ilomme!
Terve!
Täällä sitä taas runoillaan niitä näitä, keskiviikko meni niin pitkään että en jaksanut enää 23 jälkeen alkaa blogia väsäilemään ja tänään pääsin vasta hetki sitten kotio.
Keskiviikkona oli sitten tosiaan ensimmäinen oma vuoro, erikoispikana Helsinkiin ja samalla antaumuksella takaisin Turkuun. Kivaa oli, hyvin meni, ei ihmeempää kerrottavaa tuosta. Pääasiassa yhden matkan lippuja jos ei menopaluuvaihtoehtoa ajatella joten rahastaminenkin on helppoa. Hyvin meni mutta menköön.
Tänään oli vuorossa ensin erikoispikana Hki, sitten pikana Tku, vakiona Mynämäen ja Laitilan kautta Raumalle ja sieltä vakiona Laitilaan asti ja pikana Turkuun. Ihan hyvän mittainen työpäivä jo. Sain opastajalta ihan kivaa palautetta mitä nyt en lähde sen paremmin purkamaan mutta olen kyllä taas tyytyväinen.
Nuo välimatkat ovat kompastuskivi, pitää tehdä viikonlopun aikana oma versio asiasta, se porrastyyppinen taulukko on ideana aivan kiva mutta käytännössä se on liian hankala järkevällä nopeudella tapahtuvaan rahastamiseen. Olen nähnyt osalla porukasta pieniä itse tehtyjä "vihkoja" missä on pysäkille aina omistettu yksi välilehti, siitä löytyy suoraan välimatkat siltä pysäkiltä eteenpäin. Pitää vain muistaa ottaa välimatkataulukot kotiin viikonlopuksi että saan väsättyä. Koulussa tulostus ja työpaikalla laminointi, kyllä se siitä!
Nyt väsyttää jo vähän, huomenna taas erilainen päivä, pääsen Helsinkiin kokemaan valtiovierailun järjestelyt sekä futiskannattajien marssin aiheuttamat riemut. Tuskin maltan odottaa!
Palataan huomenna asiaan, tässä on nyt tällä kertaa kaikki mitä minusta irti saatte!
Täällä sitä taas runoillaan niitä näitä, keskiviikko meni niin pitkään että en jaksanut enää 23 jälkeen alkaa blogia väsäilemään ja tänään pääsin vasta hetki sitten kotio.
Keskiviikkona oli sitten tosiaan ensimmäinen oma vuoro, erikoispikana Helsinkiin ja samalla antaumuksella takaisin Turkuun. Kivaa oli, hyvin meni, ei ihmeempää kerrottavaa tuosta. Pääasiassa yhden matkan lippuja jos ei menopaluuvaihtoehtoa ajatella joten rahastaminenkin on helppoa. Hyvin meni mutta menköön.
Tänään oli vuorossa ensin erikoispikana Hki, sitten pikana Tku, vakiona Mynämäen ja Laitilan kautta Raumalle ja sieltä vakiona Laitilaan asti ja pikana Turkuun. Ihan hyvän mittainen työpäivä jo. Sain opastajalta ihan kivaa palautetta mitä nyt en lähde sen paremmin purkamaan mutta olen kyllä taas tyytyväinen.
Nuo välimatkat ovat kompastuskivi, pitää tehdä viikonlopun aikana oma versio asiasta, se porrastyyppinen taulukko on ideana aivan kiva mutta käytännössä se on liian hankala järkevällä nopeudella tapahtuvaan rahastamiseen. Olen nähnyt osalla porukasta pieniä itse tehtyjä "vihkoja" missä on pysäkille aina omistettu yksi välilehti, siitä löytyy suoraan välimatkat siltä pysäkiltä eteenpäin. Pitää vain muistaa ottaa välimatkataulukot kotiin viikonlopuksi että saan väsättyä. Koulussa tulostus ja työpaikalla laminointi, kyllä se siitä!
Nyt väsyttää jo vähän, huomenna taas erilainen päivä, pääsen Helsinkiin kokemaan valtiovierailun järjestelyt sekä futiskannattajien marssin aiheuttamat riemut. Tuskin maltan odottaa!
Palataan huomenna asiaan, tässä on nyt tällä kertaa kaikki mitä minusta irti saatte!
tiistai 9. lokakuuta 2012
Tuusulanväylän jänikset
Iltaa!
Vähän venähti tämä päivä mutta antakaa nyt anteeksi tämän kerran.
Tänään herätys rämähti käyntiin tuossa 04:00, lähtö oli laiturista 05:45. Vielä niin hapuilua ja varmistusta varmistuksen päälle että pitää olla vähän turhan ajoissa paikalla. Muutenkin oppinut tavan missä olen "liian" aikaisin töissä ja luen päivän lehdet yms ja aivan rauhassa valmistaudun koitokseen. Heti aamusta alkava älytön häsääminen ja kiire ei ole minun juttuni. Pitää vähän nauttia aamusta ensin.
Turusta yllättäen Helsinkiin taas, tällä kertaa pikavuorona mutta pienellä kierteellä; ensimmäinen määränpää olikin lentokenttä! Täällähän kävin jo eilenkin mutta tänään jo lievästi valoisessa, sateettomassa kelissä oli paljon helpompi tutkia reittiä ja opetella juttuja. Eiköhän se sieltä löydy, toivotaan ainakin. Vähän saatiin maistiaisia pääkaupunkiseudun ruuhkista, Tuusulanväylälle oli minua kirittämään saapunut ilahduttavan paljon kanssa-autoilijoita. En tiennytkään että blogi on näin suosittu.
Kentältä siis Kamppiin, rahtikuviot ja siitä sitten sillälailla kohtapuoliin takaisin pikavuorona Turkua kohden Suur-Salon kautta. Hieman tuli taas muutosta kuvioihin, Karhuherran alla eilen rengasrikon kärsinyt auto piti saada Salosta Pasilaan koripajalle koska räjähtänyt rengas oli muotoillut auton pyöräkoteloita uuteen uskoon. Hieman naurattaa aina mielessä miten "anteeksipyytäen ja pahoillaan" töistä kyselevät että sopisiko mitenkään tämä ja tuo, on vähän tälläinen kuherruskuukausi menossa eikä kukaan oikein odota mitään. Mikäs tuossa, kiva kaupunkinäppärä bussi jäykällä telillä, ilohan tuota on aina ajaa. Jo koulussa teliautoon ihastuin, paria versiota pääsin kokeilemaan.
Yllättävänä bonuksena kyseessä olikin vielä "sähkökeppinen" manuaali, aivan luksusta! Kyydistä saa niin tasaista ja miellyttävää kun vaihdot hoitaa ihminen eikä automaatti. Ei tuo iShift tai vastaava oikein vielä ole mukavuudessa vastaava, varsinkin hidastaminen risteykseen tuottaa varsin nykivää kyytiä ja kun hidastumassa olevaa autoa alkaa taas kiihdyttämään niin tapahtuu pahoja ja synkkiä asioita.
Ajelin siis auton Lepakkoluolaan, tankkasin sen ja liftasin harjoittelijakaverini ajaman erikoispikavuoron kyytiin takaisin Turkuun. Venahti noin neljällä tunnilla mutta se on sellaista, joskus saa enemmän nallekarkkeja vai miten siinä sanonnassa niin sattuvasti sanotaankaan.
Jaaaaaaaaaaaaha, huomenna olisi ensimmäinen oma vuoro. Iltapäivällä erikoispikana Hälssinkiin ja illemmalla takaisin. Eiköhän se tuosta hoidu, ei ole vielä edes liukasta tai muuta joten ainoa kämmellys syntynee rahastuslaitteen kanssa ja sekin on easy-modella koska kilometreissä on vain yksi vaihtoehto: 160 km.
Huomenna saan aamulla nukkua oikein kunnolla nämä aikaiset herätykset taas pois rasittamasta, taidan nukkua oikein kahdeksaan asti! Historia on opettanut että eiköhän se mykiö taas aktivoidu tuossa seiskan pintaan, ei auta mikään.
Nyt taidan katsoa jonkun ohjelman tallennuksen, juuri loppui tuo uusi Roba -sarjan toinen jakso. Varsin mukava uusi sarja mitä jäin heti seuraamaan, vähän ne Putous-sekoilut sotkevat henkilöhahmoja mutta kyllä ne suht uskottavia vielä ovat.
Palataan huomenna asiaan! ( Voi mennä vähän myöhään koska olen varikolla vasta kympin jälkeen illalla )
Vähän venähti tämä päivä mutta antakaa nyt anteeksi tämän kerran.
Tänään herätys rämähti käyntiin tuossa 04:00, lähtö oli laiturista 05:45. Vielä niin hapuilua ja varmistusta varmistuksen päälle että pitää olla vähän turhan ajoissa paikalla. Muutenkin oppinut tavan missä olen "liian" aikaisin töissä ja luen päivän lehdet yms ja aivan rauhassa valmistaudun koitokseen. Heti aamusta alkava älytön häsääminen ja kiire ei ole minun juttuni. Pitää vähän nauttia aamusta ensin.
Turusta yllättäen Helsinkiin taas, tällä kertaa pikavuorona mutta pienellä kierteellä; ensimmäinen määränpää olikin lentokenttä! Täällähän kävin jo eilenkin mutta tänään jo lievästi valoisessa, sateettomassa kelissä oli paljon helpompi tutkia reittiä ja opetella juttuja. Eiköhän se sieltä löydy, toivotaan ainakin. Vähän saatiin maistiaisia pääkaupunkiseudun ruuhkista, Tuusulanväylälle oli minua kirittämään saapunut ilahduttavan paljon kanssa-autoilijoita. En tiennytkään että blogi on näin suosittu.
Kentältä siis Kamppiin, rahtikuviot ja siitä sitten sillälailla kohtapuoliin takaisin pikavuorona Turkua kohden Suur-Salon kautta. Hieman tuli taas muutosta kuvioihin, Karhuherran alla eilen rengasrikon kärsinyt auto piti saada Salosta Pasilaan koripajalle koska räjähtänyt rengas oli muotoillut auton pyöräkoteloita uuteen uskoon. Hieman naurattaa aina mielessä miten "anteeksipyytäen ja pahoillaan" töistä kyselevät että sopisiko mitenkään tämä ja tuo, on vähän tälläinen kuherruskuukausi menossa eikä kukaan oikein odota mitään. Mikäs tuossa, kiva kaupunkinäppärä bussi jäykällä telillä, ilohan tuota on aina ajaa. Jo koulussa teliautoon ihastuin, paria versiota pääsin kokeilemaan.
Yllättävänä bonuksena kyseessä olikin vielä "sähkökeppinen" manuaali, aivan luksusta! Kyydistä saa niin tasaista ja miellyttävää kun vaihdot hoitaa ihminen eikä automaatti. Ei tuo iShift tai vastaava oikein vielä ole mukavuudessa vastaava, varsinkin hidastaminen risteykseen tuottaa varsin nykivää kyytiä ja kun hidastumassa olevaa autoa alkaa taas kiihdyttämään niin tapahtuu pahoja ja synkkiä asioita.
Ajelin siis auton Lepakkoluolaan, tankkasin sen ja liftasin harjoittelijakaverini ajaman erikoispikavuoron kyytiin takaisin Turkuun. Venahti noin neljällä tunnilla mutta se on sellaista, joskus saa enemmän nallekarkkeja vai miten siinä sanonnassa niin sattuvasti sanotaankaan.
Jaaaaaaaaaaaaha, huomenna olisi ensimmäinen oma vuoro. Iltapäivällä erikoispikana Hälssinkiin ja illemmalla takaisin. Eiköhän se tuosta hoidu, ei ole vielä edes liukasta tai muuta joten ainoa kämmellys syntynee rahastuslaitteen kanssa ja sekin on easy-modella koska kilometreissä on vain yksi vaihtoehto: 160 km.
Huomenna saan aamulla nukkua oikein kunnolla nämä aikaiset herätykset taas pois rasittamasta, taidan nukkua oikein kahdeksaan asti! Historia on opettanut että eiköhän se mykiö taas aktivoidu tuossa seiskan pintaan, ei auta mikään.
Nyt taidan katsoa jonkun ohjelman tallennuksen, juuri loppui tuo uusi Roba -sarjan toinen jakso. Varsin mukava uusi sarja mitä jäin heti seuraamaan, vähän ne Putous-sekoilut sotkevat henkilöhahmoja mutta kyllä ne suht uskottavia vielä ovat.
Palataan huomenna asiaan! ( Voi mennä vähän myöhään koska olen varikolla vasta kympin jälkeen illalla )
maanantai 8. lokakuuta 2012
And now it's time for a singing cock!
Päivää!
Aikainen mato lentokentälle ajaa. Tai jotain.
Jeps, tänään oli toistaiseksi aikaisin vuoro, työaika alkoi jo mukavasti 03:25 ja herätyskello soi 02:15. Tätä vasten oli jo sunnuntaina valmistautunut heräämällä aamuviideltä jotta sain mentyä illalla aikaisin nukkumaan. Olinkin jo kiltisti peiton alla seiskan jälkeen joten sain suht normaalin mittaisen unen ennen kellon infernaalista mekastusta.
Turha nyt tietysti on väittää etteikö väsyttäisi mutta olen kuitenkin niin virkeä ollut että ajaminen on onnistunut hyvin. Toisaalta aamun reitti aiheutti sen tasoista pakokauhua ja paniikkia että pysyin todella hyvin hereillä jo siksikin. Ajoimme pikavuorona Saloon ja sieltä edelleen samalla poimuvauhdilla lentokentälle. Eipä ole tullut sinne aikaisemmin ajettua, koulun kanssa kävimme tutustumassa mutta aamuruuhkassa pimeässä ja vesisateessa ei pahemmin tuttuja maamerkkejä näkynyt. Tai noh, joo, se lentokenttä.
Voi hitto että oli vähän paljon liikennettä. Vettä satoi ja oli pimeää. Vieläkin vähän itkettää kun ajattelen. No ei, olihan se aikamoista mutta eiköhän huomenna kun tehdään Teletapit ja mennään uudestaan niin homma on paremmin hallussa. Reitti mitä kautta tulimme kentältä Kamppiin on vähän enemmän hakusessa. Jostain me tultiin ja sitten oltiin sillä tutulla reitillä. Pitänee tutustua vähän tarkemmin tähän huomenna.
Vähän pidempi tauko Kampissa, ehdimme jopa kahville. Rahtia ei ollut mainittavasti asti, 6 jotain isoa "muovista juuttisäkkiä", kevyitä joten mitä lie pikkuhousuja sisällä. IKEAn pysäkillä pienet vaihdot ja pakoputki keltaisena Saloa kohti.
Tämä pikavuoro on huomattavasti hankalampi juttu kuin tuo EB, erikoispikavuoron todennäköisesti jo osaisin hoitaa yksiksenikin satunnaisia rahastuslaitekämmellyksiä lukuun laskematta. Mutta tämä pikavuoro, jengiä tulee ja haluaa mihin sattuu. Menkää lähtöpisteestä perille asti pentele, pitää jatkuvasti olla laskemassa kilometrejä kun ei ole vielä tullut opittua niitä ulkoa. Neropattina unohdin välimatkalapunkin toimistolle joten lunttilapun tekeminen jää huomiselle.
Kun aikaisin menee töihin niin pääsee aikaisin poiskin. Ainakin tänään siis. En kiusallakaan mene paapimaan vaan valvon iltaan asti, huomenna on taas aikainen herätys joten pitää saada hyvissä ajoin unta.
Huomenna taas lentokentälle ja sieltä Kamppiin. Jos nyt jotain rohkenisin pyytää niin vesisade voisi puuttua. Aurinko taitaa olla mahdoton toteuttaa.
Palataan huomenna asiaan!
--- Edit 15:45---
Sovin äsken esimiehen kanssa että keskiviikkona tulee sitten ensimmäinen oma yksin ajettava vuoro eteen. Sen verran syysflunssa riivaa henkilöstöä että raihnaiset ja omituisetkin tarvitaan ruotuun. Erikoispikana Hälssinkiin ja takaisin iltaan sijoittuvassa vuorossa. Loistavaa!
Aikainen mato lentokentälle ajaa. Tai jotain.
Jeps, tänään oli toistaiseksi aikaisin vuoro, työaika alkoi jo mukavasti 03:25 ja herätyskello soi 02:15. Tätä vasten oli jo sunnuntaina valmistautunut heräämällä aamuviideltä jotta sain mentyä illalla aikaisin nukkumaan. Olinkin jo kiltisti peiton alla seiskan jälkeen joten sain suht normaalin mittaisen unen ennen kellon infernaalista mekastusta.
Turha nyt tietysti on väittää etteikö väsyttäisi mutta olen kuitenkin niin virkeä ollut että ajaminen on onnistunut hyvin. Toisaalta aamun reitti aiheutti sen tasoista pakokauhua ja paniikkia että pysyin todella hyvin hereillä jo siksikin. Ajoimme pikavuorona Saloon ja sieltä edelleen samalla poimuvauhdilla lentokentälle. Eipä ole tullut sinne aikaisemmin ajettua, koulun kanssa kävimme tutustumassa mutta aamuruuhkassa pimeässä ja vesisateessa ei pahemmin tuttuja maamerkkejä näkynyt. Tai noh, joo, se lentokenttä.
Voi hitto että oli vähän paljon liikennettä. Vettä satoi ja oli pimeää. Vieläkin vähän itkettää kun ajattelen. No ei, olihan se aikamoista mutta eiköhän huomenna kun tehdään Teletapit ja mennään uudestaan niin homma on paremmin hallussa. Reitti mitä kautta tulimme kentältä Kamppiin on vähän enemmän hakusessa. Jostain me tultiin ja sitten oltiin sillä tutulla reitillä. Pitänee tutustua vähän tarkemmin tähän huomenna.
Vähän pidempi tauko Kampissa, ehdimme jopa kahville. Rahtia ei ollut mainittavasti asti, 6 jotain isoa "muovista juuttisäkkiä", kevyitä joten mitä lie pikkuhousuja sisällä. IKEAn pysäkillä pienet vaihdot ja pakoputki keltaisena Saloa kohti.
Tämä pikavuoro on huomattavasti hankalampi juttu kuin tuo EB, erikoispikavuoron todennäköisesti jo osaisin hoitaa yksiksenikin satunnaisia rahastuslaitekämmellyksiä lukuun laskematta. Mutta tämä pikavuoro, jengiä tulee ja haluaa mihin sattuu. Menkää lähtöpisteestä perille asti pentele, pitää jatkuvasti olla laskemassa kilometrejä kun ei ole vielä tullut opittua niitä ulkoa. Neropattina unohdin välimatkalapunkin toimistolle joten lunttilapun tekeminen jää huomiselle.
Kun aikaisin menee töihin niin pääsee aikaisin poiskin. Ainakin tänään siis. En kiusallakaan mene paapimaan vaan valvon iltaan asti, huomenna on taas aikainen herätys joten pitää saada hyvissä ajoin unta.
Huomenna taas lentokentälle ja sieltä Kamppiin. Jos nyt jotain rohkenisin pyytää niin vesisade voisi puuttua. Aurinko taitaa olla mahdoton toteuttaa.
Palataan huomenna asiaan!
--- Edit 15:45---
Sovin äsken esimiehen kanssa että keskiviikkona tulee sitten ensimmäinen oma yksin ajettava vuoro eteen. Sen verran syysflunssa riivaa henkilöstöä että raihnaiset ja omituisetkin tarvitaan ruotuun. Erikoispikana Hälssinkiin ja takaisin iltaan sijoittuvassa vuorossa. Loistavaa!
perjantai 5. lokakuuta 2012
Sivari, toimittaja ja eläkeläinen istuivat bussissa
Iltaa!
Hyvää päivää pukkasi tänäänkin, ei varmaan tullut yllätyksenä kenellekään.
Erikoispikana Turusta Helsinkiin ja samalla tavalla pakoputki punaisena takaisin. Menomatkaan mahtui hieman touhua, meinasi jäädä nainen kyydistä kun ensin näytti merkin minkä tulkitsin "mene ohi vaan" -merkiksi ja kun olin 5 m ennen pysäkkiä niin huitominen alkoi. No pääsi hän kyytiin sangen kätevästi siitä kaistaltakin. Ei mennyt ihan taiteen sääntöjen mukaan mutta olisi selkeästi näyttänyt että haluaa kyydin niin johan olisi onni hymyillyt.
Toinen tapahtuma oli tyyliin "lippu Helsinkiin, niin siis menopaluulippu" ja kuten arvaatte niin Lounaan nopein sormi oli jo myynyt lipun ja kaivanut hetken nenääkin siinä vaiheessa kun asiakas sai sanan "menopaluulippu" sanottua. Normi lippuun "virhe" ja kassiin ja uutta menopaluulippua asiakkaalle. Voi mahoton kun mä olen hättänen. Anteeksi.
Tuli muuten vettä taas aivan kamalan kauhiasti. Ensin Turun päässä lähtiessä varsinaista myrskyä, todella kova sivuttainen puuskikas tuuli teki ajamisesta mielenkiintoista. Melko voimakkaita repäisyjä sivuttain, onneksi ennenkin olen huomannut että vaikka ratissa tuntuu että auto menee kuin villi hevonen niin akselien välisillä penkeillä istuvat matkustajat tahtovat nukahtaa paikalleen kun menee niin tasaisesti. Toivottavasti näin tälläkin kertaa.
Eipä ollut pikarahtia kumpaankaan suuntaan, matkustajia oli tosin minulle uuden ennätyksen verran. Takaisin tullessa jopa reilusti yli 30 joten olihan siinä hieman rahastettavaa. Kivoja erikoislippuja tullut nyt vastaan, esim tänään lehdistökortilla matkustava, ryhmälippu ja eilen oli kaveri liikkeellä siviilipalvelustodistuksen kanssa.
Paluu Turkuun meni jo omasta mielestäkin tosi hyvin, hyvin tarttunut tietoa jo viikossa. Tästä on hyvä parantaa tahtia. Nyt syömään, vaimo jo huuteli ruuan valmistuneen. Palataan maanantaina asiaan!
Hyvää päivää pukkasi tänäänkin, ei varmaan tullut yllätyksenä kenellekään.
Erikoispikana Turusta Helsinkiin ja samalla tavalla pakoputki punaisena takaisin. Menomatkaan mahtui hieman touhua, meinasi jäädä nainen kyydistä kun ensin näytti merkin minkä tulkitsin "mene ohi vaan" -merkiksi ja kun olin 5 m ennen pysäkkiä niin huitominen alkoi. No pääsi hän kyytiin sangen kätevästi siitä kaistaltakin. Ei mennyt ihan taiteen sääntöjen mukaan mutta olisi selkeästi näyttänyt että haluaa kyydin niin johan olisi onni hymyillyt.
Toinen tapahtuma oli tyyliin "lippu Helsinkiin, niin siis menopaluulippu" ja kuten arvaatte niin Lounaan nopein sormi oli jo myynyt lipun ja kaivanut hetken nenääkin siinä vaiheessa kun asiakas sai sanan "menopaluulippu" sanottua. Normi lippuun "virhe" ja kassiin ja uutta menopaluulippua asiakkaalle. Voi mahoton kun mä olen hättänen. Anteeksi.
Tuli muuten vettä taas aivan kamalan kauhiasti. Ensin Turun päässä lähtiessä varsinaista myrskyä, todella kova sivuttainen puuskikas tuuli teki ajamisesta mielenkiintoista. Melko voimakkaita repäisyjä sivuttain, onneksi ennenkin olen huomannut että vaikka ratissa tuntuu että auto menee kuin villi hevonen niin akselien välisillä penkeillä istuvat matkustajat tahtovat nukahtaa paikalleen kun menee niin tasaisesti. Toivottavasti näin tälläkin kertaa.
Eipä ollut pikarahtia kumpaankaan suuntaan, matkustajia oli tosin minulle uuden ennätyksen verran. Takaisin tullessa jopa reilusti yli 30 joten olihan siinä hieman rahastettavaa. Kivoja erikoislippuja tullut nyt vastaan, esim tänään lehdistökortilla matkustava, ryhmälippu ja eilen oli kaveri liikkeellä siviilipalvelustodistuksen kanssa.
Paluu Turkuun meni jo omasta mielestäkin tosi hyvin, hyvin tarttunut tietoa jo viikossa. Tästä on hyvä parantaa tahtia. Nyt syömään, vaimo jo huuteli ruuan valmistuneen. Palataan maanantaina asiaan!
torstai 4. lokakuuta 2012
Tumpeloidi
Iltaa!
Tänään oli upea päivä! Erikoispikana Helsinkiin ja takaisin, elämä hymyilee!
Noniin, aamulla tosiaan erikoispikana Turusta Helsinkiin, jos nyt aivan tarkkana haluaa olla niin vähän niinkuin meinasi jäädä yksi pysäkki väliin. Muistuupa ensi kerralla takuuvarmasti paremmin. Aika helppoa touhua tuo EB, Turussa ensin kaupunkipysäkit, sitten moottoritielle, sata lasiin, tasanopeussäädin päälle ja Avanti!!! No onhan siinä vakavasti puhuttuna vaikka mitä, en millään tavalla lähde sitä väheksymään. Erittäin mukavaa touhua, ei voi muuta sanoa.
Matkustajat kamppiin, sitten pääkallopaikalle tapaamaan Mustanaamiota. Ensin tosin auton käyttö pesuhallin ja wc ja sisäpesun kautta. Tapaaminen sujui suurinpiirtein seuraavan käsikirjoituksen mukaan.
Juups, kiva nähdä toimistonkin porukkaa. Tuo on kyllä vielä kerran toistettuna aikamoista luksusta että autot pestään sisältä ja wc huolehditaan tiptop kuntoon. Vähän kyllä hävettää kun notkuu itse pihalla sen ajan...
Tänään oli upea päivä! Erikoispikana Helsinkiin ja takaisin, elämä hymyilee!
Noniin, aamulla tosiaan erikoispikana Turusta Helsinkiin, jos nyt aivan tarkkana haluaa olla niin vähän niinkuin meinasi jäädä yksi pysäkki väliin. Muistuupa ensi kerralla takuuvarmasti paremmin. Aika helppoa touhua tuo EB, Turussa ensin kaupunkipysäkit, sitten moottoritielle, sata lasiin, tasanopeussäädin päälle ja Avanti!!! No onhan siinä vakavasti puhuttuna vaikka mitä, en millään tavalla lähde sitä väheksymään. Erittäin mukavaa touhua, ei voi muuta sanoa.
Matkustajat kamppiin, sitten pääkallopaikalle tapaamaan Mustanaamiota. Ensin tosin auton käyttö pesuhallin ja wc ja sisäpesun kautta. Tapaaminen sujui suurinpiirtein seuraavan käsikirjoituksen mukaan.
- Mustanaamio: mitäs sä olet aikaisemmin tehnyt?
- Minun 25 minuuttia kestänyt monologini
Juups, kiva nähdä toimistonkin porukkaa. Tuo on kyllä vielä kerran toistettuna aikamoista luksusta että autot pestään sisältä ja wc huolehditaan tiptop kuntoon. Vähän kyllä hävettää kun notkuu itse pihalla sen ajan...
Lepakkoluolasta ( huomasitteko? ) takaisin Kamppiin, pikainen pisu ja eväiden syönti ja sitten oltiinkin jo valmiita ottamaan Turkuun matkaavat matkustajat. Noin kymmenisen ihmistä tuli suoraan Kampista, auto ulos ruudusta ja Hälssingin leveille kaduille suhailemaan.
Pentele, tumpeloin tänäänkin. Matkustaja tuli ja maksoi Matkahuollon kortin kanssa joka vain lyödään sisään koneeseen ja maksu lähtee kortilta automaagisesti. "Saanko vielä käyttöhistorian", ennenkuin aivot ehtivät kädelle mitään huutamaan niin läväytin kortin uudestaan sisään laitteeseen... Arvaatte varmaan mitä tapahtui? Kyllä, laite velotti kortilta toisen matkan. Olin jo valmis vajoamaan maan tai ainakin penkin alle mutta sitten härskisti käänsin homman ohjaajani suuntaan. Pahoittelut mokasta, selvitämme matkan aikana miten virhe korjataan.
Opastaja soitti puhelun ja teimme niin että otimme matkustajalta tiedot ylös, hän tulee saamaan vapaamatkan hyvityksenä. Menee sitten vähän kuin tasan. Kyllähän se harmittaa kun tumpeloi mutta tuota kautta luulisi oppivan aika tehokkaasti. Anteeksi nyt matkustajalle tätäkin kautta. En mää tahallani, toi käsi on vaan niin nopea.
Matkalla Turkuun taivas muuttui kilometri kilometriltä tummemmaksi ja pikkuhiljaa alkoi jo tarvitsemaan pyyhkimiäkin. Eipä kestänyt kauaakaan kun vettä tuli jo kuin Esterin berberistä, hauska katsella miten henkilöautoillekin alkoi kummasti kelpaamaan se oikea kaista rekkojen seassa. Minulle, kun nyt tiedän miten rengasasiat firmassa hoidetaan ja sen faktan että eipä kunnossa olevilla renkailla liirtoa aikaan saa tämä ei kuitenkaan riittänyt joten vasenta kaistaa ja vettä Cytherean tavoin ympärille ruiskien eteenpäin.
Hyvän etenemisen tuhosi tosin kohtapuoliin muuttuvissa rajoituksissa näkyvä 80 rajoitus joten piti ottaa oikea kaista vaikka varsinainen sadealue oli jo mennyt. Nyt sieltä tultiin taas henkilöautoilla spoileri varpusia notkuen vasemmalta ohi. Kuitenkin tuo ajokortti ammatin kannalta niin tärkeä läpyskä että pitää ajella rajoitusten mukaan edes jotenkuten.
Turkuun tullessa sade jo alkoi hieman hellittämään, kaupunkipysäkit ja sitten linja-autoasemalle jossa olikin jo valmiina seuraava kuski. Auto jatkoi hänen kanssaan eteenpäin ja me hankkiuduimme varikolle tilitystä tekemään.
Tilitys on tietysti tarkkaa touhua, ensin laskee pohjakassan ja loput ovat tietysti tilitettävää. Pitää vähän mietti että missä muodossa rahaa pitää ja missä muodossa tilittää eteenpäin. Ei tästä sen enempää, en oikein halua puhua / kertoa mistään rahaan liittyvistä asioista sen pahemmin julkisessa blogissa. Tilitetty kuitenkin on.
Sellaista, huomenna samanlainen päivä kuin tänään. EB:nä Helsinkiin syömään pihviä ja vatta pömpöllään takaisin. Pihviä? Kerron huomenna lisää.
Palataan asiaan!
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Eka kertani mummon kanssa
Iltaa!
Tänään oli hieno päivä! ( taas... )
Pikavuorona kirkonkylälle niin että opastaja ajoi ja minä kyselin outoja minkä keksin. Perillä kuljettajan vaihto ja itse ajoin pääkallopaikalle ja pikavuorona takaisin Turkuun. Rahtien teko molemmissa päissä molempiin suuntiin. Aika hitosti pikku juttuja tuli taas...
Aivan huikea auto oli alla, kilsoja mittarissa 1,1 miljoonaa ja todella kiva ajettava. Tasanopeussäädin mäkitoiminnolla, saa siis määritettyä erikseen maksiminopeuden mihin alamäessä auto rullaa. Mäkijarrut ja vaikka mitä, nämä nyt tietysti ovat hyvillä autoilla ajaville tuttuja juttuja mutta kun itse ajan Opel Astra 1.8-16 Immigrant Edition -96 kulkineella niin tälläiset ovat uusia ja hienoja juttuja. Look at Opel now!
Turusta Helsinkiin siis niukasti rahtia, kolmisen pakettia, takaisin tullessa olikin kiva kun paketteja oli parisenkymmentä ja kooltaan mallia pitkä laatikko. Hyvää liikuntaa, tekee hyvää työttömyyden aikana hommatuille jo ennestäänkin runsaille kiloille. Aika hyvin meni rahtiasiat, onhan tuo tietysti helppo asia mutta silti.
Matkustajien laukkujen kanssa sai olla tarkkana koska osa porukasta oli menossa lentokentälle joten heidän laukkunsa siirrettiin Ikean pysäkillä toiseen autoon niin että matkustajat vain marssivat autosta toiseen. Oli siis syytä olla tiedossa että missä kenenkin laukku on. Onneksi kouluttaja piti hommaa hanskassa kun omani olivat autossa.
Vähän kyllä jännitti kun auton alle otin mutta pitäähän sitä sielläkin ajella. Reippaasti ja vähän röyhkeällä asenteella pärjää kivasti. Vilkku pelastaa mutta arkailemaan ei saa jäädä. Saimme auton tankattua, pestyä, vessa tyhjennettiin ja täytettiin eikä itse tarvinnut koskea mihinkään. Aika luksusta!
Ajoin ja myös rahastin paluumatkan pikavuoron, pientä alkukankeutta ja vähän piti neuvoa kysyä mutta kyllä herttaiset mummot olivat puolellani ja sainpa jo ensimmäiset kiitokseni. Harmi että olin niin hämilläni että kyllä kiittelin mutta en tullut katsoneeksi tarkemmin ihmistä. Eka kerta on kuitenkin iso juttu, kiva että tuli jo positiivista palautetta. Tuli sitten vähän sössittyäkin. Muurlan liittymästä 110-tietä Saloon päin on Puijon suurmäkeä muistuttava töyssy sillan kohdalla mitä en sitten luonnollisestikaan tiennyt etukäteen. 100 lasiin, töyssy tulee "perkele enää ei ehdi jarruttaa, antaa mennä", auto loikkaa, lapset hihkuvat "WHEEEEEEE!". Olisihan tuo voinut mennä paremminkin. Ensi kerralla menee.
Unohdin myös alussa kuitata auton itselleni tuolla kulutuksen seurantanapilla. Sekin paloi mieleeni siihen malliin että eiköhän muistu jatkossa. Perkele. Kokonaisuutena olen kyllä ihan tyytyväinen, ei tullut kauheasti kämmellettyä ja matkustajat olivat tyytyväisiä. Itse en välittänyt aikataulusta mitään vaan ajoin mitä rajoitus antoi myöden. Kuulemma olin muutamia minuutteja myöhässä joten vauhtipuolikin on kunnossa.
Sanoinko muuten että tänään oli hieno päivä? Huomenna jatketaan vierailulla Helsinkiin, vuorossa erikoispika eli EB. Tänään jo vähän aloittelin kuulutushöpinöitä, nuo tulevat jatkossa itsestään ja uskon että siitä tulee hyvä. Moottoritiellä, 100 lasiin, tasanopeussäädin päälle ja silmäkulmat kostuttava Saloon asti kestävä saaga uskalikkaasta ja sankarillisesta matkastamme Helsinkiin. No jos vähän lyhyemmän vääntäisi mutta jotain omaa siihen pitää saada.
Nyt vähän ruokaa sisuksiin, palataan huomenna asiaan!
Tänään oli hieno päivä! ( taas... )
Pikavuorona kirkonkylälle niin että opastaja ajoi ja minä kyselin outoja minkä keksin. Perillä kuljettajan vaihto ja itse ajoin pääkallopaikalle ja pikavuorona takaisin Turkuun. Rahtien teko molemmissa päissä molempiin suuntiin. Aika hitosti pikku juttuja tuli taas...
Aivan huikea auto oli alla, kilsoja mittarissa 1,1 miljoonaa ja todella kiva ajettava. Tasanopeussäädin mäkitoiminnolla, saa siis määritettyä erikseen maksiminopeuden mihin alamäessä auto rullaa. Mäkijarrut ja vaikka mitä, nämä nyt tietysti ovat hyvillä autoilla ajaville tuttuja juttuja mutta kun itse ajan Opel Astra 1.8-16 Immigrant Edition -96 kulkineella niin tälläiset ovat uusia ja hienoja juttuja. Look at Opel now!
Turusta Helsinkiin siis niukasti rahtia, kolmisen pakettia, takaisin tullessa olikin kiva kun paketteja oli parisenkymmentä ja kooltaan mallia pitkä laatikko. Hyvää liikuntaa, tekee hyvää työttömyyden aikana hommatuille jo ennestäänkin runsaille kiloille. Aika hyvin meni rahtiasiat, onhan tuo tietysti helppo asia mutta silti.
Matkustajien laukkujen kanssa sai olla tarkkana koska osa porukasta oli menossa lentokentälle joten heidän laukkunsa siirrettiin Ikean pysäkillä toiseen autoon niin että matkustajat vain marssivat autosta toiseen. Oli siis syytä olla tiedossa että missä kenenkin laukku on. Onneksi kouluttaja piti hommaa hanskassa kun omani olivat autossa.
Vähän kyllä jännitti kun auton alle otin mutta pitäähän sitä sielläkin ajella. Reippaasti ja vähän röyhkeällä asenteella pärjää kivasti. Vilkku pelastaa mutta arkailemaan ei saa jäädä. Saimme auton tankattua, pestyä, vessa tyhjennettiin ja täytettiin eikä itse tarvinnut koskea mihinkään. Aika luksusta!
Ajoin ja myös rahastin paluumatkan pikavuoron, pientä alkukankeutta ja vähän piti neuvoa kysyä mutta kyllä herttaiset mummot olivat puolellani ja sainpa jo ensimmäiset kiitokseni. Harmi että olin niin hämilläni että kyllä kiittelin mutta en tullut katsoneeksi tarkemmin ihmistä. Eka kerta on kuitenkin iso juttu, kiva että tuli jo positiivista palautetta. Tuli sitten vähän sössittyäkin. Muurlan liittymästä 110-tietä Saloon päin on Puijon suurmäkeä muistuttava töyssy sillan kohdalla mitä en sitten luonnollisestikaan tiennyt etukäteen. 100 lasiin, töyssy tulee "perkele enää ei ehdi jarruttaa, antaa mennä", auto loikkaa, lapset hihkuvat "WHEEEEEEE!". Olisihan tuo voinut mennä paremminkin. Ensi kerralla menee.
Unohdin myös alussa kuitata auton itselleni tuolla kulutuksen seurantanapilla. Sekin paloi mieleeni siihen malliin että eiköhän muistu jatkossa. Perkele. Kokonaisuutena olen kyllä ihan tyytyväinen, ei tullut kauheasti kämmellettyä ja matkustajat olivat tyytyväisiä. Itse en välittänyt aikataulusta mitään vaan ajoin mitä rajoitus antoi myöden. Kuulemma olin muutamia minuutteja myöhässä joten vauhtipuolikin on kunnossa.
Sanoinko muuten että tänään oli hieno päivä? Huomenna jatketaan vierailulla Helsinkiin, vuorossa erikoispika eli EB. Tänään jo vähän aloittelin kuulutushöpinöitä, nuo tulevat jatkossa itsestään ja uskon että siitä tulee hyvä. Moottoritiellä, 100 lasiin, tasanopeussäädin päälle ja silmäkulmat kostuttava Saloon asti kestävä saaga uskalikkaasta ja sankarillisesta matkastamme Helsinkiin. No jos vähän lyhyemmän vääntäisi mutta jotain omaa siihen pitää saada.
Nyt vähän ruokaa sisuksiin, palataan huomenna asiaan!
tiistai 2. lokakuuta 2012
Voit käydä sovittamassa housuja tuon palmun alla
Päivää!
Toinen harjoittelupäivä takana, ympäristö ja toimisto alkavat tulla tutummiksi. Varsin hyvin ollaan tultu tutuiksi muiden kuskien kanssa, onpa meitä jo huudeltu "menkää sivarit inttiin" -huudoillakin. Savolaiset, ovat ne vekkulia kansaa. =)
Joo, tänään vähän taas eri autoa testiin. Tällä kertaa alle vaihtui sähkökeppinen manuaali, varsin tutunoloinen laite jo koulustakin. Saimme myös alkolukkoon pillin ja suukappaleen, autot vaihtuvat pikkuhiljaa kaikki sitä käyttäviksi joten pitää olla kamat valmiina. Kävimme myös katsomassa autosta miten temppu tehdään ja auto saadaan käyntiin. Oli muuten pramean näköinen Scania, nestekidenäyttöjä oli pisin poikin kojelautaa ja toimintoja vaikka kuinka. Tästä lisää jahka tulee ensimmäisen kerran itselle ajoon.
Käytiin vaateliikkeessä mittauttamassa strategiset mitat, housut ja kauluspaita tulevat sitten aikanaan postissa. Muuten, vielä kun joskus tässä elämässä löytäisin vaateliikkeen missä ei ole 25 astetta lämmintä liiketilassa ja 30 pukukopissa. Mikä hitto siinä on että pitää olla kuin hiekkarannalla?
Tänään oli hieno päivä! ( ehkä olette jo huomanneet että tätä on ollut tässä viime aikoina liikkeellä... ). Huomenna vaihtuu taas ohjelma, aamusta liikenteeseen, ensin kouluttaja ajaa kirkonkylälle, minä otan auton alleni, käymme pääkallopaikalla ja sen jälkeen ajan takaisin Turkuun. Saas nähdä miten se rahastuskone taittuu, on sitä ainakin treenattu kovasti ja onhan minulla apu selän takana joten eiköhän se siitä. Nyt saa vielä olla osaamaton, aion käyttää tätä raa'asti hyväkseni ja kysellä kuin kaukoliikenteen tutkintojen vastaanottajat kasitiellä.
Näin, omatoiminen lääkityskuurini on ainakin vielä pitänyt flunssan suht hyvin aisoissa, jatketaan samaan malliin niin sairastan sitten viikonloppuna oikein olan takaa. Huomisesta tulee jännä päivä, kirjoitus tulee melko myöhään vasta noin 19 aikohin. Palataan asiaan!
Toinen harjoittelupäivä takana, ympäristö ja toimisto alkavat tulla tutummiksi. Varsin hyvin ollaan tultu tutuiksi muiden kuskien kanssa, onpa meitä jo huudeltu "menkää sivarit inttiin" -huudoillakin. Savolaiset, ovat ne vekkulia kansaa. =)
Joo, tänään vähän taas eri autoa testiin. Tällä kertaa alle vaihtui sähkökeppinen manuaali, varsin tutunoloinen laite jo koulustakin. Saimme myös alkolukkoon pillin ja suukappaleen, autot vaihtuvat pikkuhiljaa kaikki sitä käyttäviksi joten pitää olla kamat valmiina. Kävimme myös katsomassa autosta miten temppu tehdään ja auto saadaan käyntiin. Oli muuten pramean näköinen Scania, nestekidenäyttöjä oli pisin poikin kojelautaa ja toimintoja vaikka kuinka. Tästä lisää jahka tulee ensimmäisen kerran itselle ajoon.
Käytiin vaateliikkeessä mittauttamassa strategiset mitat, housut ja kauluspaita tulevat sitten aikanaan postissa. Muuten, vielä kun joskus tässä elämässä löytäisin vaateliikkeen missä ei ole 25 astetta lämmintä liiketilassa ja 30 pukukopissa. Mikä hitto siinä on että pitää olla kuin hiekkarannalla?
Tänään oli hieno päivä! ( ehkä olette jo huomanneet että tätä on ollut tässä viime aikoina liikkeellä... ). Huomenna vaihtuu taas ohjelma, aamusta liikenteeseen, ensin kouluttaja ajaa kirkonkylälle, minä otan auton alleni, käymme pääkallopaikalla ja sen jälkeen ajan takaisin Turkuun. Saas nähdä miten se rahastuskone taittuu, on sitä ainakin treenattu kovasti ja onhan minulla apu selän takana joten eiköhän se siitä. Nyt saa vielä olla osaamaton, aion käyttää tätä raa'asti hyväkseni ja kysellä kuin kaukoliikenteen tutkintojen vastaanottajat kasitiellä.
Näin, omatoiminen lääkityskuurini on ainakin vielä pitänyt flunssan suht hyvin aisoissa, jatketaan samaan malliin niin sairastan sitten viikonloppuna oikein olan takaa. Huomisesta tulee jännä päivä, kirjoitus tulee melko myöhään vasta noin 19 aikohin. Palataan asiaan!
maanantai 1. lokakuuta 2012
Ajolähtö
Iltapäivää!
Tänään se sitten alkoi, aamukasista harjoittelupaikkaan silmä kirkkaana ja valitettavaa kyllä hieman nokka valuvana. Tuli se perhanan räkätauti sitten kuitenkin kiusaksi, pitää tänään syödä lääkekaapista löytyvät tropit jos sillä vaikka saisi vähän loppupäästä sitten kestoa pois.
Aika hermostunut tunnelma oli vielä aamulla, todella hyvissä ajoin oltiin kaverin kanssa harjoittelupaikan pihalla. Emme halunneet missään nimessä myöhästyä ensimmäisenä aamuna joten meni vähän aikaiseksi tuo herääminen jne. Aluksi saatiin vähän kansiota firman tavoista ja yleisistä asioista. Onpahan siellä kaikki tarvittava rahastuslaitteesta, Matkahuollon lipuista ja vaikka mistä. Varsinainen Sudenpennun Käsikirja Bussikuskeille.
Tehtiin vähän rahastuslaitteen kanssa harjoituksia, hakattiin koneesta ulos lippuja jos jonkinlaisia, kivasti tuli taas lisää korttejakin kukkarossa pidettäväksi kun saimme rahastuslaitteeseen oman sirukorttimme. Kortteja on jo kuin pesäpallossa merkkejä, pitää oikeasti koittaa keksiä näille jokin säilytyspaikka, kukkarossa ne muodostavat jo niin paksun pinon että se ei ole oikein käytännöllistä.
Ai niin, uusi kravatti:
Kyllä nyt kelpaa rattia pyöritellä. Siitä päästäänkin seuraavaan vaiheeseen, autot annettiin alle ja käytiin vähän kokeilemassa kolmea erilaista peliä. Yksi perinteisellä manuaalilaatikolla, kaksi automaattisesti vaihtavalla manuaalilaatikolla. Kahdellä jälkimmäisellä eroa vain se että toisessa on liikkeellelähtöä ja pysähtymistä varten kytkinpoljin, toisessa ei.
Oikein kivoja pelejä ajaa, aika erilaisia myös. Hiton kiva päästä testaamaan taas itselle uusia autoja, napit ja namiskat ovat aina kuitenkin vähän eri paikoissa. Kai se ajaminen siinä ihan ok meni, kaikki jäivät ainakin henkiin.
Huomenna jatketaan taas aamukasilta, vuorossa ainakin vaatetilausten tekoa ja lisää pyörimistä autojen kanssa siellä sun täällä. Nyt menen tekemään itselleni ison tuopin Finrexiniä, palataan asiaan!
Tänään se sitten alkoi, aamukasista harjoittelupaikkaan silmä kirkkaana ja valitettavaa kyllä hieman nokka valuvana. Tuli se perhanan räkätauti sitten kuitenkin kiusaksi, pitää tänään syödä lääkekaapista löytyvät tropit jos sillä vaikka saisi vähän loppupäästä sitten kestoa pois.
Aika hermostunut tunnelma oli vielä aamulla, todella hyvissä ajoin oltiin kaverin kanssa harjoittelupaikan pihalla. Emme halunneet missään nimessä myöhästyä ensimmäisenä aamuna joten meni vähän aikaiseksi tuo herääminen jne. Aluksi saatiin vähän kansiota firman tavoista ja yleisistä asioista. Onpahan siellä kaikki tarvittava rahastuslaitteesta, Matkahuollon lipuista ja vaikka mistä. Varsinainen Sudenpennun Käsikirja Bussikuskeille.
Tehtiin vähän rahastuslaitteen kanssa harjoituksia, hakattiin koneesta ulos lippuja jos jonkinlaisia, kivasti tuli taas lisää korttejakin kukkarossa pidettäväksi kun saimme rahastuslaitteeseen oman sirukorttimme. Kortteja on jo kuin pesäpallossa merkkejä, pitää oikeasti koittaa keksiä näille jokin säilytyspaikka, kukkarossa ne muodostavat jo niin paksun pinon että se ei ole oikein käytännöllistä.
Ai niin, uusi kravatti:
Kyllä nyt kelpaa rattia pyöritellä. Siitä päästäänkin seuraavaan vaiheeseen, autot annettiin alle ja käytiin vähän kokeilemassa kolmea erilaista peliä. Yksi perinteisellä manuaalilaatikolla, kaksi automaattisesti vaihtavalla manuaalilaatikolla. Kahdellä jälkimmäisellä eroa vain se että toisessa on liikkeellelähtöä ja pysähtymistä varten kytkinpoljin, toisessa ei.
Oikein kivoja pelejä ajaa, aika erilaisia myös. Hiton kiva päästä testaamaan taas itselle uusia autoja, napit ja namiskat ovat aina kuitenkin vähän eri paikoissa. Kai se ajaminen siinä ihan ok meni, kaikki jäivät ainakin henkiin.
Huomenna jatketaan taas aamukasilta, vuorossa ainakin vaatetilausten tekoa ja lisää pyörimistä autojen kanssa siellä sun täällä. Nyt menen tekemään itselleni ison tuopin Finrexiniä, palataan asiaan!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)