Jumanskekka kekkeruusit, se on perjantai ja viimeinen teoriapäivä! Aiheena oli Englanti 3 joka sai siis kunnian päättää teoriapäivät, lähdimme saappaat jalassa ja muita latteuksia.
Kivaa oli, tänään päivä meni jo kieltämättä vähän hepuloinnin puolelle. Tänään tuli uusia sanoja jonkun verrankin, eipä noita ole kauheasti tullut tarvittua joten eivät ole olleet tiedossakaan.
Taco taco taco!!!
I am your driver Jokinorsu, want to see my log?
Siinä pari pätkää päivän antimista, ensimmäisessä viitataan tietysti tachograph -sanasta eli ajopiirturista on kyse. Jos rajalla joku tulee huutelemaan ylläolevan kaltaisesti niin kyseessä ei ole kutsu meksikolaisiin syöminkeihin ja kehoitus kaivaa ajopiirturikiekko tai -kortti. Jälkimmäisessä tietysti viitataan sanaan driver's log - ajopäiväkirja. Mitä oikein kuvittelitte?
Teimme kuulutuksia kuvitellulle linjalle, mukavaa vaihtelua ja pientä aivopähkinää jo melko tutusta asiasta. Tämä oli hyvä viikko mutta tottakai olen tyytyväinen että se meni ohi. Aina pitä mennä eteenpäin ja kyllähän nuo teoriat jo pikkuhiljaa alkoivat riittämään.
Ensi viikolla luvassa ensin pari päivää taloudellisesta ajosta, sinne ilmeisesti kuuluu pieni teoriapätkä vielä väliin. Keskiviikkona Niinisaloon liukastelemaan, tästä reissusta tulee kuvia ja videoita, sain jo luvan tähän. Torstaina normaali ajopäivä, perjantaina Helsinki-päivä. Käydään sotkemassa Hesan liikenne, tuskin maltan odottaa.
Muuten, muistatteko vielä sen katurin mistä hajosi vaihdelaatikko? Noh, auto ei ollut varsinaisen pidetty joten luokkatoverini palkitsivat minut tänään tuosta uljaasta teosta:
Mun lempparia, erittäin kuivaa valkoviiniä! Kiitos kaverit!
Sellaista, nyt se alkaa sitten viikonloppu. Tietokoneen ylänäytössä Erin laulaa juuri videolta miten hän ratsasti, kiehtova idea mikä laittaa tosin itsekin miettimään ko. tilannetta. Tänään ilmassa on ollut koko päivän pientä hepulointia, hyvin opettaja ja luokkakaverit tosin tämän kestivät.
Ei oikein meinaa katketa tämä kirjoitus, joskos se nyt: hauskaa viikonloppua kaikille, ensi viikolla ajetaan niin maan perusteellisesti!
Tänään vuorossa Englanti 2, sekalaista höpötystä ja harjoituksia tervehtimisestä, titteleistä, matkalipuista ja yleisestä sanastosta tulevaan ammattiin liittyen.
Nämä tunnit kyllä omalta osalta ovat täysin opettajan harteilla. Ei oikein tule pahemmin uutta asiaa niin oma 1,5-mielinen paskanjauhanta on ainoa keino jaksaa touhun läpi. Hyvin on vielä mennyt eikä enää ole jäljelläkään kuin yksi päivä. Näistä päivistä olisi toisen kouluttajan kanssa voinut tulla hyvin hyvin raskaita.
Jooh, teoriapäivät alkavat olemaan aika vähissä, tämä on oikeastaan viimeinen teoriaviikko! Ensi viikolla taloudellista ajoa, keskiviikkona pääsemme liukkaille ja loppuviikko meneekin varmaan sen kokemuksen siivittämänä.
Äsken kun tulin koulusta niin yritin auttaa parkkihallissa miestä käynnistämään autoaan mäkistartilla. Ensimmäisellä kerralla kun sain auton työnnettyä vauhtiin niin hän käänsi avaimesta ja toisella kerralla painoi jarrua. Yllättävää kyllä kumpikaan ei johtanut auton käynnistämiseen vaan minun lauseeseeni "eiköhän se ole sellanen juttu että nyt kannattaa ihan suosiolla jättää tuo ajaminen sen osaaville". Sinne se jäi seisomaan autonsa viereen. Ei voi lusikalla vaatia kun on pipetillä jaettu.
Nyt ei oikein irtoa juttua tämän kummemmin, pitää varmaan tehdä nuo tänään saadut kotitehtävät. Eiköhän se siitä. Vaimokin huuteli jo että ruoka on valmista.
Eli englantia höpötettiin tämä päivä. Ilmeisen heterogeeninen porukka, joku sanoi ettei osaa käytännössä lainkaan, itsellä taas osittain työn vuoksi englannin käyttö on helppoa ja kirjoitetun ymmärtäminen varsinkin on melko hyvää tasoa.
Kuuntelimme pari "nauhalta" tullutta kuullunsnaijaamistehtävää, ensin numeroita ja toisessa eris- ja paikannimiä. Olihan siellä hankalia pätkiä joukossa, ehkä vähän epärealistista että joku heittäisi oikeassa elämässä jollekin "soita Pertille 07043234234" suoraan putkeen ilman sen kummempia taukoja ja olettaisi että kyllähän se nyt sen numeron tuosta sai. Mutta nyt oltiinkin tekemässä koetta.
Kivaahan tuo on taas oli, johtuu käytännössä kokonaan hyvästä kouluttajasta. M on saanut kyllä erittäin hyvin näihin "tylsiin" tunteihin virtaa eikä siellä ole kyllä pilkkiviä päitä näkynyt kuorsauksesta puhumattakaan. Tuo että olemme saaneet tuoda kahvikamat luokkaan on parantanut viihtyvyyttä melkoisesti. Tämä nyt on tosin ollut käytössä jo pidemmän aikaa. Valitettavasti meidän tupakkalakossa oleva elävä taukoajastimemme on nyt hieman epäkunnossa joten kelloa joudumme katstomaan tarkemmin päästäksemme edes joskus pihalle.
Englannin tai minkä tahansa kielen opettaminen ei ole varsinaisesti kovinkaan helppoa kuvittelisin, ehkä tämä video koulutustilanteesta selventää asiaa:
Kyllähän me englantia tarvitsemme, osa vähemmän ja osa enemmän. Ammatti-ihmisetkään, puhumattakaan poliitikoista, eivät aina asemastaan huolimatta selviydy kovin kunnialla ja joutuvat median naureskelun kohteeksi:
Jos opettaminen on vaikeaa eivätkä ammattilaisetkaan sitä osaa niin minun ohjeeni on se että kannattaa yrittää! Kun ottaa kädet mukaan ja höpöttää sen minkä osaa niin kyllä asia tulee selväksi. Ehkä kuitenkin kannattaa miettiä miten asioita käsillään selventää:
Jees ( yes ), eiköhän se ollut tänään tässä. Huomenna jatkuu päivällä Englanti 2, viikonpäivä on torstai, nimipäiviään viettäviä en uskalla Helsingin Yliopiston kostotoimenpiteiden pelossa mainita kun ei ole maksujakaan maksettu. Jätän teen tältä päivää väliin, ehkä huomenna sitten.
Kävimme läpi ne normaalit mitä jokainen on varmaan käynyt kouluissa läpi jo useaan otteeseen. Yritysmuodot, vastuiden erot niissä jne. Tuet, alkutoimet ja vaikka mitä, kyllä te tiedätte.
Hieman tylsähkö päivä kun näitä on tosiaan käyty kerta toisensa jälkeen läpi siellä sun täällä ja oma toiminimikin aikanaan meikäläisellä oli. Kun se ammattipätevyyspäivä on niin siellä sitä sitten istuskellaan. Menihän se päivä runsaan sonnanjauhannan ja kahvin voimalla kuitenkin suht kivutta.
Herra Yliherra, Herra Kouhia, kävi myös piirtämässä Virallisella Punakynällään uutta informaatiota ilmoitustaululle lukujärjestykseemme. Tämä on viimeinen varsinainen teoriaviikko ja sen jälkeen koko touhu on enemmän tai vähemmän linja-autossa tapahtuvaa toimintaa. Taloudellisen ajon kurssia, liukkaan keli rataa jne jne.
Tänään pitäisi koululle tulla taas uudenlainen auto, tällä kertaa putki jossa akseliväli on hyvin lähellä kahdeksaa metriä. Taas saa miettiä risteyksissä eri tavalla ja tunkea sitä keulaa vielä härskimmin vastaantulijoiden kaistalle. Tuo alkaa jo olla sellainen härveli että Turusta alkaa löytymään jonkin verrankin risteyksiä mistä on aivan turha yrittää kääntyä. Se liikennemerkki kun usein on välttämättä pitänyt laittaa juuri sivupeilien korkeudelle tai sitten sisäkurvissa on merkki melkein ajorataa hipoen.
Tämän lisäksi tulossa on vielä lainaksi kolmaskin auto joten ensi viikon touhuja ajetaan tosiaan niillä kaikilla. Kaksi manuaalivaihteista autoa millä molemmilla voidaan lähteä inssiajoja tekemään, inssien aikakin on jo selvillä mutta te näette sen sitten.
Jahas, olisikohan tässä tarpeeksi tältä päivää, sormet ovat tanssineet pirunpolkkaa näppäimistöllä jo jonkun tovin. Huomenna alkaa kolmen päivän kielikylpy, luvassa englantia kovasti ja pohjaan saakka.
Eilinen maanantai meni niin pitkään että olin kotosalla vasta puoli yhdentoista maissa enkä jaksanut kirjoittaa blogia enää siihen aikaan. Pahoittelut tästä.
Meillä oli aivan loistava ajopäivä! Saimme käyttöömme lainaksi saadun pidemmän katurin, mittaa oli peräti 14,5 metriä ja bonuksena vapaasti ohjautuva akseli telissä. Sivukuva autosta:
Kyseessä on siis normaalistikin ajossa oleva auto, rahastuslaitteet paikallaan ja muuta. Aivan loistava tilaisuus päästä ajamaan vähän pidempää teliautoa!
Ajaminen alkoi tietysti hieman varovaisemmin, etuylitystä on aivan eri malliin kuin muissa ajamissamme autoissa ja perässäkin tapahtui outoja asioita. Kurveissa kun keula oli jo kääntymisenä tehnyt ja eteni haluttuun suuntaan niin takapäässä viimeinen vapaasti kääntyvä akseli oli vielä kääntyneenä ja tietenkin omalta osaltaan sai aikaan se että takapää siirtyi sivusuunnassa vielä jonkun matkaakin kurvin jälkeen.
Pikkuhiljaa opettaja ajatti pahempiin ja pahempiin paikkoihin, kävimme läpi monen monta päätepysäkkiä jotta pääsimme testaamaan aidoissa paikoissa kääntösädettä ja sitä miten pitkälle sen keulan joutuu ajamaan ja toisaalta miten kaukana etuakseli vielä silloin on katukivetyksen reunasta. Kääntyy se kun jaksaa vain uskoa ja vauhti on maltillinen.
Jäi itseltä kokeilematta mutta väittivät että kun vauhtia on liikaa niin taka-akseli viistää melko reippaasti viereiselle kaistalle. Varsinainen akseliväli on kuin aikaisemmissakin autoissa mutta se viimeinen kääntyilevä akseli tekee omiaan.
Näkymä viimeiseltä penkkiriviltä:
92 ihmistä kaikenkaikkiaan voisi olla kyydissä kun kaikki penkit olisivat käytössä ja seisomassa olisi maksimimäärä porukkaa. Alkaa siinä jo olla kuormaa. Auto oli jo tyhjänä melkoisen laiska peli enkä halua edes kuvitella paljonko siinä kaasupolkimen päällä joutuisi seisomaan kuormattuna. Jarrut olivat loistavat, jopa siinä määrin pehmeämmät kuin "turistiautossamme" että kun illalla vaihdoimme autoja niin alku oli hieman töksähtelevä.
Tosiaan, jotta toisenkin ajoryhmän kuskit pääsisivät kokeilemaan tätä autuutta niin vaihdoimme iltakasilta autoja ja alle tuli taas vanha tuttu turistibussi. Manuaalista kepittelyä, peruutustreenit Silja Linen lähtölaitureilla ja päivä olikin melkein siinä.
Laina-auton palautus ja koululle, siinähän se sitten meni.
Hauskaa lauantaita! Aikani kuluksi tein teille kuvan itsestäni niin voitte sitten moikkailla kun nähdään. Photoshopin kanssa taas harjoittelin ja ohjeet kivat treenin tekemiseen löytyivät netistä. Paljon uutta taas, hyvää harjoitusta tasojen, valintojen ja maskien kanssa.
Minä:
Vähän tylsää kuten viikonloppuisin yleensä tuppaa olemaan. Jos koittaisi vaikka tehdä itselle silmämeikin. Älkää huolestuko, tämä tapahtuu myös tietokoneen ruudulla.
Old Pascas jäiden kera lasissa, Erin Spotifyssä, vanha paska tässä näppäimistön ja penkin selkänojan välissä. Koitetaan saada tällä yhdistelmällä aikaan jonkinlainen kirjoitelma. Pyydän anteeksi jo valmiiksi.
Tänään oli perjantain lisäksi myös taksiliikenteen, invataksitoiminnan ja AKT:n asiamiehen aika, siinähän siis päivän aiheet koulussa. Alussa koulun hetki sitten käynyt taksiliikenteen ammattilainen kertoi yleistä taksiliikenteestä. Kuten aina niin hänkin vanhana taksikuskina oli varsin räiskyvä ja "iso" persoona, aina mukavaa kuunnella ihmistä kuka tavallaan täyttää tilan siihen tullessaan. Kadehdittava taito, pyrin itse vieläkin tähän. Behold the glory that is me!
Suoraa ja rehellistä puhetta taksitoiminnasta, tässä muutamia pointtereita aiheesta:
Täysi raharenki pitää sisällään noin 360 €
Taksikuski kuulee lauseen "et tee näitä hommia enää koskaan tässä kaupungissa" viikoittain vuosien ajan
Penkin väliin ei ikinä, koskaan, milloinkaan eikä silloinkaan työnnetä kättä vaan käytetään esim jääskrapan vartta. Turha riskeerata terveyttä löytötavaroiden vuoksi!
Turun taksikeskus välittää autoja 22:n kuntaan
Paraisten taksikeskus on Vaasassa, Uudenkaupungin taksikeskus taas Rovaniemellä
Kuitti matkasta kannattaa aina yrittää antaa asiakkaalle vaikka sitä ei haluttaisi. Kuitista näkyy ajetut kilometrit.
Eri vuorokauden aikaan eri reitit ovat nopeimpia / halvimpia asiakkaalle. Tämä voi joskus aiheuttaa ongelmia ja keskustelua asiakkaan kanssa. Jos asiakas valitsee reitin niin rutinat ruuhkasta tai muusta voi kertoa peilille.
Kebab tms penkillä? Ei hätää, hajusteeton hiuslakka esiin! Vartin päästä lika lähtee kivasti irti penkistä ilman sen suurempaa ongelmaa. ( EN sitten ota vastuuta tästä. Kebabit kuuluu syödä eikä niitä missään tapauksessa kehoiteta hieromaan penkkeihin. )
Taksikuskeja tai linja-autoilijoita ei onneksi pakoteta useinkaan itsemurhaajiksi vaan tämä toiminta on käytännössä kokonaan keskittynyt kuorma-autojen ja yhdistelmien ongelmaksi.
Mauton valinta ja lapsellista pilaa vakavasta aiheesta. Tiedän.
Alun parituntisen luentoputken jälkeen pääsimme pihalle touhuamaan suoraan työajosta tuleen invataksin kanssa. Autona pieni ja siten tietysti myös helpompi kuin M2-linja-auto mutta peränostin, pyörätuolien sidonta ja tietysti asiakkaiden erityistarpeet tekevät hommasta hankalampaa.
Sitten niitä kuvia, ensimmäisenä kuva nostimesta käytössä, rullatuoli kyytiin ja nosto. Tuolin jarru on lukittava ja tietysti on myös fiksua käyttää ulkoreunassa olevaa nostettavaa reunaa mikä estää tuolin tippumisen.
Tuoli nousee autoon helposti, vaikea kohta tulee kun tuolin siirtää hissiin ja hissistä taas edelleen autoon. Täysin kynnyksetöntä siitä ei saa millään joten tuolin pienemmät etupyörät jäävät enemmän tai vähemmän jumiin. Silloin kannattaa nostaa etupäätä vetämällä kahvoista ja painamalla jaloilla vastaan alhaalla näkyvistä jalkatapeista. Kyllä te nyt tiedätte miten pyörätuolia käsitellään, aikuiset ihmiset!
Matkustaja tulee kiinnittää tukevasti, kuitenkin niin että hän pystyy hengittämään ( d'oh... ). Matkustaja siis tuoliin kiinni ja sitten tuoli autoon. Kas näin:
Liinat tulee aina kiinnittää tuolin rungosta, kiinnityspisteenä EI SAA käyttää esim pyörän pinnoja tms irtoavaa tai heikkoa kohtaa. Tuoli tulee kiinnittää neljästä kohtaa. Kiinnittämättömyys aiheuttaa juuri tulleen Poliisin ohjeen mukaan suoraan päiväsakoille menevän sanktion ja merkinnän korttiin. Ajo-oikeus on siis nopeasti katkolla jos ei ole tarkkana.
Kiinnitetty matkustaja on onnellinen matkustaja!
JAKK:in kesäteatteri järjesti myös harjoitukset kun kerran hyvä tilaisuus oli. Kurssillamme oleva metodinäyttelijä sisäisti roolinsa:
Taas huumoria sopimattomasta aiheesta, on se kauhea ihminen! Oletteko muuten koskaan olleet pidempää aikaa vammaisten seurueessa, siihen itseironiseen ja todella rankkaan huumoriin emme pysty kukaan...
Viimeisenä meillä oli AKT:n edustaja puhumassa liitosta, kaikenlaista puhuttiin, tässä pointterit tästä aiheesta:
Koeaika 2 kk jos koeaikaa on lainkaan. Koeaika ei tule automaagisesti vaan siitä pitää erikseen sopia
Työpäivän pituus voi olla välillä 4:45 - 15:00, vuorokautista ylityötä ei ole olemassa vaan tehdään kausityötä
Ylitöitä saa vain tehtäessä yli 80 h kahden viikon jakson aikana
Pekkaset ovat nykyään tyly-päiviä ( työajanlyhennys )
Tyly-päiviä kertyy vuodessa yleensä 18 - 19 kappaletta
Päivän aikana voi olla 1 palkaton tauko, sen maksimipituus on 1 h. Tauko voi olla pidempikin mutta palkaton osuus voi olla vain max 1 h mittainen.
On siis periaatteessa mahdollista että työpäivä on rakenteeltaan 5 h töitä, 5 h seisoskelua, 5 h töitä. Ilman ylitöitä.
Lopuksi vähän kynää yms ilmaishyvää, liittymislomakkeet eteen jne. Pitää katsoa asiaa uudelleen kun työt alkavat. Eiköhän tuonne tule liityttyä, joissain firmoissa jopa on pakko. Hyvä että vaativat järjestäytymään, saadaan yleissitovuus pysymään voimassa.
Nyt oli hieman raskaampi viikko. Tämä ei johtunut siitä että koulutus olisi jotenkin ollut rankkaa tai muuta. Torstaina meni tutustumisreissun takia pidempään, no voi byhyy! Täällä ollaan kouluttautumassa työhön mikä nyt vaan ei ole 08 - 16 hommaa. Jos tämä nyt tuli jollekin yllätyksenä niin olisikohan aika tehdä omat johtopäätökset ja vaihtaa vaikka muualle. Alkaa pikkuhiljaa käymään hermojen päälle jatkuva aivan turha kitinä, itku ja vinku mistä milloinkin. Kurssilla on yksi ammattivalittaja ja toinen uhmaikäisen lapsen asteella oleva.
Reissujen teko on hieman haasteellista kun yksi marisee ja valittaa kaikesta koko matkan ajan ja toinen saa ensin kohtauksen siitä kun ei pääse ajamaan tiettyä autoa ja hetken päästä siitä kun pitäisi ajaa juuri sitä äsken haluttua autoa. Koita siinä sitten luovia.
Sinänsä pitäisi kyllä olla kiitollinen näille opiskelukavereille, tässä tulee kivasti samalla harjoiteltua miten pidetään naama ummessa ajettaessa vaikka tekisi mieli avata ovi ja toivottaa hyvää päivänjatkoa. Meillä on kyllä tosi hyvä kurssi, harvoin on ollut näin hyvä meno ja ihmiset puhuvat toisilleen. Kaikki antavat ja saavat palautetta, huumoria viljellään ja kaikilla on yleensä hauskaa.
Tuo lapsellinen kiukuttelu, kitinä ja valitus voisi vain jo loppua.
Maanantaina upeus jatkuu, luvassa ajopäivä. Syyskuussa alkavat ammattipätevyyskokeet, ajokorttikin pitäisi jossain vaiheessa ajaa. Aikataulu on suht tiukka, harjoittelu alkaa 1.10 joten eipä tässä kauhean kauan voi hieroa uusiksi kokeita ja inssejä.
Sellaista, tänään vähän erisävyistä kirjoitusta mutta sellaista se elämä on. Palataan asiaan maanantaina, olen iltavuorossa joten kirjoitus vasta myöhään yötä vastaan. Viikonloppuja!!!
Sellainen päivä, suuria tunteita, jatkuvaa naputusta ja narinaa, raivokohtauksia ja naurukohtauksia. Kuulostaa koko päivän mittaiselta tutustumisreissuilta!
Kohteena oli Kiitokori Kausalassa lähellä Lahtea. Aamulla seiskalta liikkeelle tai ainakin niin oli tarkoitus. Pientä raivokohtausta ja kadonneen pissapojan säiliön hakua myöhemmin pääsimme vauhtiin. Haimme matkan varrelta Paimion, Salon ja Perniön ympäristöstä oppilaita matkaan, ensimmäisen tauon pidimme ykköstien varrella.
En turhaan käy tässä koko reissua läpi, jos et ollut mukana niin sehän on kovin valitettavaa. Jos taas olit mukana niin tiedät missä oltiin, mitä tehtiin ja miten kivaa oli.
Tehtaan tuotannosta otin kuvia mutta koska sovin tehtaan edustajan kanssa että niitä käytetään vain koulun sisäisessä opetuskäytössä niin jäätte nyt paitsi. Joudutte uskomaan sanaani siitä että siellä on työn alla esim. hienoja kirjastoautoja ja muutenkin tehtaan toiminnassa on tyyliä. Pienen kokonsa vuoksi tehtaassa on hyvä tunnelma ja autoja tehdään "perinteisellä käsityöllä". Oli kiva katsella eri vaiheissa olevia autoja, selvensi paljon miten auto rakentuu.
Nyt on vähän paukut loppu, käyn nuo kuvat tuosta äkkiseltään läpi että saan ne huomenna annettavaksi opettajalle koulussa ja sitten painun nukkumaan.
Tänään oli harvinaisen hieno päivä, ryhmässämme oli vain 2 opiskelijaa joten tie oli kuuma. "Onko jotain toiveita?" oli kysymys mitä olen odottanut, vastaus löytyi kuin apteekin hyllyltä. "Ajetaas Turku - Rauma vuoro."
Siitä siis Turun linja-autoasemalta matkaan, ensin Satakunnantietä Raisioon ja odotetulle kasitielle. Nythän on niin että tuossa on jo melko pitkälti "paljon" ajeltu liki kävelyvauhtia jne keskustan alueella ja treenattu tiellä, kaistalla ja maapallon pinnalla pysymistä joten oli aika kiristää hieman askellusta.
Aluksi totuttelua ohjauksen klappiin ja sivutuuleen 80 km/h nopeudella, tämä onnistui kivasti koska liikennettä oli turkasen paljon noin puoli kahdeksan maissa ja edessä oli sopivasti kolmen yhdistelmän karavaani. Siinä sitten kivasti jonossa Laitilaan asti ja pienet piruetit paikallisen linja-autoaseman pihalla. Tutuiksi tuli tämäkin paikka joten kohti Raumaa.
Aamupalatauko taas ABC-asemalla, valokuvan otto vessassa ( lisäselvitys pyydettäessä ) ja olimme valmiit kokemaan Raumlaissii jaarituksii koko rahan edestä. Hieman meni lähestyminen pieleen, tuli tehtyä melko hyviä ajosuorituksia kapeilla kaduilla. Mahtui se siitäkin, pienehköjä liikenneympyröitä Raumalla.
Ehkä hieman väärää kautta takaisin mutta sainpa loistavan syyn pyytää reissua uusiksi. Taas urku auki kohti Turkua, nyt aloin jo harjoittelemaan myös tasanopeussäätimen käyttöä, laite on ollut henkilökohtaisessa karanteenissa että opin nopeuden kanssa touhuamisen kunnolla. Tiedä sitten miten kunnolla se vieläkään sujuu mutta tajuan ainakin miten paljon nopeammin bussi nopeuttaan tiputtaa kun kaasun nostaa. Tiiliskivi ei ole aivan pisaran vertainen muoto ilmanvastuksen kannalta...
Kivasti nopeusnäyttötaulun ohi 80 km/h alueella, lukemat taulussa 79 eikä herjausta turvavälistä joten eipä ollut opettajalla sanottavaa tästäkään. Oma reissu meni varsin hyvin, sain paljon kaivattua nopean ajon kokemusta kivasti. Koko reissun ajoaika oli juuri yli 3 h joten tänään tuli kivasti ajotunteja ( à 50 min ).
Kaveri suuntautuu harjoitteluun ja varmaan työhönkin Salon suuntaan joten hänen vuorollaan ajelimme siellä päin minun ihastellessa maisemia ja jauhaessa small talkkia. Puhetta tulee, sisällöstä voidaan olla monta mieltä.
Arvatkaas muuten mitä kuuluu sille autolle minkä saimme eilen hajonneen katurin tilalle? Se kuulemma vuotaa jäähdytysnesteet pakoputken kautta ulos joten ilmeisesti kannentiiviste / haljennut kansi tyyppinen invaliditeetti on muodostunut. Käyvät iltavuorossa vaihtamassa auton.
Oli muuten melkoisen hyvä että olin tänään liikenteessä koulun omalla "turistilla", jos tuo laina-autokin olisi hajonnut ajossani niin päänaukomisen määrä olisi varmaan ollut melkoinen. Nytkin huumorilla heitettyä juttua on piisannut.
Se laatikkovikainen auto muuten saattaa tehdä come-backit, Volvon ensidiagnoosi oli ennen ruumiinavausta melko sama kuin itselläkin; pantojen ja nesteiden vaihto. Saa nähdä muuttuuko tilanne jahka näkevät sisuskalut. Toivottavasti ei tule kalliiksi ja koulu saa auton takaisin, useista väärinpäin olevista naamoista ja negatiivisista kommenteista huolimatta ainakin omasta mielestäni auto on aivan normaali vanha vehje. Ainahan ne tuollaisia ovat, pitää tottua vähän vaatimattomampaan, osaa sitten arvostaa niitä hienoja autoja aivan eri tavalla.
Sellaista, huomenna lähdemme aamusta tutustumaan Kiitokorin tehtaalle Kausalaan. Matkaan lähdetään taas kahdella autolla, toinen on tänään alla ollut turistimme ja toinen iltavuoron hakema laina-auto. Palataan asiaan, koitan saada reissusta taas kuvia ja kenties videotakin.
Huomiseen!
PS. Kirjoittelu voi mennä vähän myöhään, reissu kestänee noin kuuteen asti illalla.
Hieman tapahtumarikkaampi päivä... Tänään takamuksen alle tuli katurimme, vähänpä tiesimme miten lyhytaikainen ilo siitä tulisi.
Normaalia kaupungin keskustassa tapahtuvaa pyörittelyä, sinne tänne, 90 asteen käännöksiä toinen toisensa jälkeen. Sitten eteen tuli ensimmäinen kahvitauko, päätimme ajaa Piispanristille toisen automme oppilaiden seuraksi. Autossa oli jo ollut eilen vaihdelaatikon kanssa ongelmia, tarkistimme sen vuoksi aamun tarkastuksessa vaihdelaatikon öljyn määrän mutta siinä ei ollut moitteen sijaa. Diagnoosi oli ollut "kun lähestyy risteystä niin ihan kuin vaihde ei lähtisi normaalisti pois vaan jurruuttaa kovaa kun vauhti hiljenee" noin suurinpiirtein.
Tänään laatikko sitten antoi periksi. Keskustan ja kahvipaikan väliin osui pätkä nopeampaa tietä, keskustassahan oli tullut ajettua lähinnä alle 50 km/h ja käännösharjoitusten takia huomattavasti hiljempaa. Nyt kun oli aika lähteä kiihdyttämään 70 km/h niin homma meni pieleen. Kun viimeisen vaihteen piti kytkeytyä niin veto loppui eikä oikein tapahtunut mitään. Vinkkasin opettajalle että "nyt laatikko luistaa ja kovaa", aikanaan tullut koettua sama ilmiö jenkkihärpäkkeiden kanssa henkilöautopuolella.
Kun vaihde oli isoimmalla niin vetoa ei oikein ollut eikä toisaalta suostunut oikein vaihtamaan alaspäinkään. Olin tuntevinani nenääni tutun tuoksun ja pyysin opiskelukaveriani käymään auton perässä että joskos siellä tuntuisi palaneen automaattilaatikon haju. Kaveri käveli taakse ja huikkasi "tää on aivan täynnä käryä" ja sitten jo soikin puhelin "teidän auto puskee käryä".
Se siitä, varovaisesti kahvipaikan pihalle, viimeisessä kurvissa tuntui että koko auto tärisi ja perästä kuului armoton jurina. Auto suoraan tien pieleen pois muiden tieltä ja soittokierros käyntiin. 10 minuutin odottelu auto käynnissä josko laatikko vähän viilenisi, samalla aikaa opettajat pohtivat seuraavaa siirtoa. Teimme pienen siirron pihalla toiseen paikkaan testimielessä, lukkokakkosta käyttäen laatikko tuntui toimivan aivan ok joten päätimme yrittää siirtää auton läheiselle liikennöitsijän varikolle. Suurimpana vaihteena kakkosta käyttäen pääsinkin autolla varikolle asti, takana oleville tosin tuo ~30 km/h tuntui olevan kova paikka. Auto ruutuun ja hinuria soittamaan. Ihan kuin suurimman vaihteen pannat luistaisivat rankasti, pienemmillä vaihteilla auto kulkee ok. Josko menisi pantojen ja nesteiden vaihdolla, jää nähtäväksi.
Saimme uuden auton mikä sattuikin olemaan astetta juhlallisempi ja mikä erityisen kaivattua; teliauto. Aika turkasen paljon tuntui tuo teli menoa rauhoittavan, auto kulki kuin juna. Silloin kun ne kulkevat. Eli ei ole kylmä, kuuma, kuiva, kostea tai märkä, lehtiä, lunta tai hiekkaa kiskoilla. Eli useimmiten.
Vähän vähemmän tuli tänään meidän autokunnallemme ajotunteja mutta kyllähän se tuosta tasaantuu. Uusi kokemus tuli ainakin.
Huomenna tällä erää viimeinen ajopäivä, saas nähdä mitä saamme aikaiseksi...
Näin loppui tämä ajopäivä, iltavuoro on ahkeroitu. Huominen ja keskiviikko onkin sitten aamuvuoroa, kello soi 5:30. Huomenta huomenta hoo!
Hyvin meni tänään ajot taas koko porukalta, edistystä on tapahtunut kovasti. Pysäkkikäyntejä teimme taas jokainen, nekin alkavat sujumaan. Melko paskamaisia pysäkkejä Turun alueella tuntuu olevan. Mikä hitto siinä on että se pysäkki pitää aina laittaa juuri risteyksen jälkeen jotta siihen vilkuttaminen pitää tehdä mahdollisimaman myöhään ja hankalasti?
Tänään oli ensimmäinen kulmaperuutusharjoitus. Ensimmäinen meni aivan käteen, toinen jo paremmin ja sen jälkeen tulikin ne tarvittavat ahaa-elämykset ja homma alkoi sujumaan. Tähän lisää treeniä, pitää mennä hyvin aina, joka kerran ja ikuisesti. Jos ei mene niin se on noin 83 euron epäonnistuminen.
Rahtarit muistivat minua tänään uuden jäsenen paketilla, taas uusi kortti kukkaroon. Tarroja, kynää ja komia kangasmerkkikin. Myös Jalasjärveltä oli postia, uusi tietokoneen A-ajokorttitodistukseni saapui luokseni. Melko hyvä päivä!
Näin, vähän myöhään meni tämä kirjoitus, otin päivästä myös kuvia mutta niitä en ala enää tänään käsittelemään enkä tänne laittamaan. Näette sitten huomenna.
Nyt paapimaan, huomenna on aikainen herätys. Luvassa uusi ja upea ajopäivä!
Se on muuten perjantai. Ilmassa on pientä hepulointia, koulussa oli tänään mukava päivä. Pientä päänsärkyä iltapäivästä, pistävä aurinko teki varmaan temppunsa kun tuli ulkonakin hieman notkuttua. Ulkona? Koulupäivänä? Mitä tämä tarkoittaa?
Sehän tarkoittaa sitä että Hoikka Poika -linjat teki tänään road tripin, kävimme tutustumassa oikeisiin käytössä oleviin tilausajobusseihin. Johan oli poijjaat ja tytöt kalustoa. Päivän virallinen agenda oli huoltopäivä, touhuun mahtui naurua jos vaikka mihin kohtaan. Aloitetaan päivän selostaminen kuvakavalkaadilla:
Päivän huolto-osuuden suurimpana aiheena oli remmien vaihto, valitettavasti siitä nyt ei tällä kertaa tullut kyllä mitään. Pitkän ähellyksen jälkeen hihna kyllä lähti irti mutta uusi remmi oli väärää mallia joten eipä se oikein kiristynyt. Oli se kyllä Volvon remmi, siitä plussaa.
Remmit ovat henkilöautoon verrattuna hieman isompia joka suhteessa, leveyttä, paksuutta ja pituutta on melkoisesti enemmän. Tällä kertaa pituutta oli jopa liikaa.
Ilmansuodattimien patruunat me puhdistimme, ensin kopistamalla parisen kiloa hiekkaa sisältä ja lopuksi puhaltamalla paineilmalla. Ei aivan tullut vuotta täyteen viime kerrasta. Ihan mukavan kokoinen suodatin, painoakin kivasti. Ilman sitä hiekkaakin.
"Ope, tästä lähti pala". Muuten, jatkossa 750 Nm vääntömomentti on 1 Rainer. Hieman sisäpiirijuttuna mutta uskon että kurssimme muistaa loput päivänsä miten tiukkaan renkaiden mutterit pitää kiristää ja mikä on hyvä muistisääntö. Väännä ne yhteen Raineriin. Pientä kikkailua aiheutti automme takaluukun mikrokytkin mikä ensinnäkin sytyttää moottoritilan valon mutta toiseksi toimii myös käynnistysestona kun luukku on auki. Koitimme kahden euron korjausta mutta se ei toiminut. Muistoksi jai yhden euron viritelmä, onpahan jatkossa opiskeleville miettimistä. Olkaa taas vaan hyvä. Kiitos ja anteeksi.
Sitten siihen tutustumisreissuun, kävimme Turun Erikoistaksit Oy:n varikolla, erittäin ystävällistä että saimme tulla käymään. Kiitokset tästä! Ajoin koulukaverini raivon ja epätoivon partaalle harjoittelemalla erilaisia sekavia kuulutuksia koko matkan. Tämäkään ei maksa mitään, kiitos ja anteeksi.
Tilausajobussit kauniissa rivissä, sinänsä hauskaa että kolme autoa ja kolme merkkiä. Volvo, Scania ja Mercedenz-Benz. Tuli muuten minulle yllätyksenä että Mersu on markkinaykkönen kuorma-autoissa: 535 myytyä autoa ja 27 % osuus.
Kunnon tilausajoauton ohjaamo ja sisätilat ovat aikamoiset verrattuna katurin vastaaviin. Rumasta keulamerkistä huolimatta.
Isossa autossa on isompi vessa mihin mahtuu sovinnolla myös isompi mies. Kaikki pitää testata ja kokeilla. Tietää sitten työelämässä.
Pitkään matkaan suunnitellussa autossa löytyy myös tilava ja kotoisa nukkumatila kakkoskuskille toisten kepittäessä laskettelijoita Alpeille. Kyllä tuolla kelpaa nukkua lepoaikaansa.
Otin tänään kuvia osittain myös siksi että koulu saa uusia kuvia oppimateriaalikäyttöön. Yhtäältä tämä näyttää sen että tavaratilat ovat suuret ja tilavat, toisaalta koulu voi käyttää kuvaa lainsäädäntötunneilla kun puhutaan salamatkustajista. Olkaa hyvä. Ainiin, anteeksi.
Kun nyt kerran pääsimme paremman kaluston puikkoihin niin pitihän se sisäinen lapsi päästää irti. Otin muutamasta muotokuvamaisia otoksia vähän reilummalla kuvankäsittelyllä. Ihan hyvä jos ette sitä huomaa. Kyllähän tuolla penkillä kelpaa peukkua nostella.
Yrityksellä on tietysti myös nimensä mukaisesti useampi tilataksi joita voidaan käyttää invakuljetuksissa kuten myös normaalissa toiminnassa. Näihin autoihin palaamme ensi perjantaina kun meillä on taksikuljetuksista juttua.
Viime yön aikana oli ruotsalaiselle autolle käynyt Oj men härre gud -tilanne Helsingintien kurvissa. Kuorma oli muuta kuin hyvin sidottu ( sitomatta? ) ja niinhän siinä kävi että kurvissa Newton voitti Svenssonin ja rullat poistuivat autosta. Tässä Ilta-Sanomien juttu aiheesta.
Auto löytyi läheltä rautatieasemaa ratapihan alueelta. On saattanut poliisin kanssa olla melko tiivistunnelmainen keskustelu, voisin kuvitella että sakkolappuun on tarvittu jo jatkolomaketta ja tuskin Svenssonin ajomestarikaan varsinaisesti ilosta on hyppinyt soiton saatuaan. Kivasti on vaunu notkahtanut.
Tänään oli aika huikea päivä, uutta ja tärkeää asiaa tuli silti. Oli kiva päästä keskustelemaan ja kuuntelemaan taas uusien ammattilaisten kanssa. "Mieti aina millä autolla olet lähdössä", mitta ei ole se ainoa tekijä vaan akseliväli tekee autoista hyvin erilaisia. Toinen kääntyy saman mittaisena huomattavasti kankeammin kuin toinen. Peilit ovat kalliita.
Opettele rahastus! Jo toisen kerran meille tähdennettiin rahastamisen ja siihen liittyvien laitteiden opettelua. Luulisi jo uskovan? Lisää treeniä Pusatecillä, seuraavaksi aletaan käymään läpi virhejuttuja ja erikoistilanteita.
Aivan huikea päivä, kävimme syömässä Volvon raskaan kaluston ruokalassa ( en tarkoita autoja vaan kuskeja ) ja ruoka oli aivan huikean hyvää ja halpaa. Suosittelen lämpimästi, Tuulissuon teollisuusalue ohikulkutien varressa, pihalle on ymmärrettävästi helppo ajaa isollakin autolla.
Ensi viikolla on ensin kolme ajopäivää, torstaista tulee taas legendaarinen koska luvassa on uusi road trip! Tästä lisää keskiviikkoa. Olen ajossa maanantaina ensin iltavuorossa, ti ja ke menevät aamuajossa.
Nyt alkaa viikonloppu, jos sille päälle satun niin sen aikana videoita. Näemme viimeistään maanantaina!
Hieman meni tänään myöhään, suoraan koulusta pää särki siihen tahtiin että parit Buranat ja puolen tunnin tirsat olivat paikallaan. Tästä kun kuntouduin niin piti lähteä vaimon työporukan suofutisilkamointia kuvaamaan.
Tänään koulussa oli toinen ja viimeinen Aasiakaspalvelupäivä. Sitä sun tätä ja lopuksi kuulutusharjoitus linja-autossa. Jotenkin ei tänään oikein irronnut, varmaan esioireita tuosta särystä.
Näistä asiakaspalvelupäivistä ei oikein tahdo saada mitään "paperille", touhua on vähän sellaista leppoisaa jutustelua kun kyseessä ei nyt varsinaisesti ole mikään eksakti tiede vaikka tärkeä asia tietenkin onkin kyseessä.
Huomenna taksitouhuista saagaa, katsotaan josko tulisi enemmän tarinaa... Kiitos ja anteeksi.
Tänään vuorossa oli Asiakaspalvelu 1/2, yleistä höpinää ja PowerPoint -sulkeiset asiakkaiden kohtaamisesta.
Vaikeahan tätä on opettaa, huomenna siirrytään harjoittelemaan ja onpa luvassa jopa lisää kuulutusharjoittelua. Se on aina mukava asia kun pääsee olemaan äänessä, vieläpä jopa sähköisesti vahvistettuna.
Tämä päivä jotenkin tiivistyy tähän videoon:
Rahan kanssa pitää olla tarkkana, ylläoleva ei aina välttämättä mene läpi. Asiakkaita ei saa kiusata, pitää olla kohtelias ja vaikka mitä. Kyllä te nyt tiedätte.
Minäkin tiedän, siksi tästä kirjoituksesta tulee vähän lyhyt.
AINIIN!!! Muistatteko vielä viime viikolla olleet ATK-päivät? Silloinhan tein viimeisenä päivänä niitä A-ajokorttikokeen osia ja nythän siinä kävi niin että läpihän ne menivät joten taskuun on tulossa jälleen uusi kortti!
Tiedä vaikka tuo jossain kohtaa ratkaisisi hyväkseni, helppohan tuo nyt oli tehdä kun ei tarvinnut sitä varten erikseen mitään tunteja missään istuskella. Nyt menee hyvin, milloinkohan karma korjaa asian. Yleensä hyvää pöhinää ei ole kovin kauan kerrallaan kestänyt. :D
Huomenna Asiakaspalvelu 2/2, myös niitä kuulutusharjoituksia siis. Palaamme huomenna asiaan!
Tuo valokuvauskoulu tuossa alkoi taas niin menee vähän myöhäiseksi tämä blogikirjoittelu.
T'änään aiheena siis kaupunki- ja seutuliikenne, vuorossa päivä 2/2. Kokeetkin pidettiin ja ilmeisesti kaikki pääsivät läpi. Päivän varsinainen anti oli kuitenkin taas se rahastuslaitteen kanssa tehty harjoittelu. Jo etukäteen olemme saaneet tietoon että tuo laitteen käyttö on melkein vaikeinta, ajaminen sujuu kyllä mutta reitin nopeus syntyy rahastamisen sujuvuudesta.
Napsin muutaman videon taas kuten lupailin, ensimmäisessä käydään läpi Pohjolan Liikenteen kilometripohjaisen rahastuslaitteen käyttö. Myydään 123 km matkalle ensin normaali aikuisten kertalippu ja siihen perään eri alennusliput:
Tässä ei sen kummempaa, tulostuvat liput näyttävät tältä:
Usein matkalta halutaan takaisinkin joten tarvitaan menopaluulippu. Seuraava kummajainen tehdään näin:
Ensin siis aivan normaali aikuisten menopaluu 123 km matkalle, sen jälkeen esimerkkinä alennuslipusta lasten menopaluu samalle matkalle. Lippu on huomattavasti pidempi, alla on kuitti maksetusta matkasta, yläosaa matkustaja tarvitsee mennessään paluumatkaa ajavaan autoon::
Menopaluumatkustaja tulee paluuosan lipullaan johonkin vuoroon, jotta vuoron ajaja saisi tilitykseen mukaan aikanaan maksettu hinta niin kuskin tulee ottaa paluumatkan lippu itselleen ja antaa matkustajalle vastalippu. Esimerkki jälleen aikuiselle ja lapselle:
Vastalippu on ulkonäöltään vähintään pieni, kas tässä:
Aina ei samalla autolla pääse perille asti vaan tarvitaan vaihtolippu. Kilometripohjaisessa järjestelmässä vaihtohetki ilmoitetaan yllättäen.... kilometreinä. Esimerkkinä jälleen aikuisen ja lapsen lippu, vaihto 50 km kohdassa:
Vaihtolippu on taas pidempi tuloste:
Alla jälleen kuitti koko summasta, yläosaa tarvitaan vaihtoyhteyden autossa. Kuljettajan tulee ottaa tämä yläosa itselleen ja antaa matkustajalle vastalippu jonka tekeminen näytettiin ylempänä menopaluulipun yhteydessä.
Koneessa on mukavasti 0-näppäimen takana toimintoja jotka löytyvät tästä:
Kokonaisuutena laite on hieman ristiriitainen esitys. Selkeästi on pyritty tehokkuuteen mutta muutamissa asioissa tulee mieleen että täysi idioottiko tämän on suunnitellut. Pidän itse tästä km-pohjaisesta, pysäkkien nimien muistelu tuntuu epämiellyttävältä. Nyt on taas saatu vähän harjoitusta masiinaan, teimme testiksi joltain vuodelta olevan tehtävän ammattipätevyyskokeesta ja se kyllä meni aivan helposti läpi. Kaikki liput tulivat oikein ja oikean hintaisina. Välimatkataulukko pitää tietysti olla olemassa, muuten lippujen hinnan arpominen on hieman hankalaa.
Sillä lailla, tälläinen päivä. Huomenna tulee vieraileva tähti kertomaan asiakaspalvelusta, palaamme siis huomenna asiaan. Ehkä huomenna käydään läpi alalla käytössä oleva kiitos-sanan ääntäminen...
Maanantai! Kerrassaan hieno päivä! Facebookin perusteella muutamalla kaverillani alkoi tänään työt ja lomia saa nauttia seuraavan kerran jo ensi kesänä. Mahtaa olla hieno tunne.
Tänään koulussa paikallis- ja seutuliikennettä, teoriaa kovasti ja saimme myös uuden raamatun eli Turun alueen kaupunkiliikenteen oppaan kuskeille. Paaaaljon kaikenlaista asiaa, uutta ja jo vanhastaan tuttua. Pitää iltalukemisiksi käydä opus tänään ajatuksella läpi. Huomenna vielä pukkaa aiheesta kokeetkin.
Päivän tärkein anti itselle oli se että pääsimme toisen kerran touhuamaan rahastuslaitteen kanssa. Katurikuskeille tärkeämpi peli on Buscomin reteä laite isolla näytöllä kun taas meille pidemmille reiteille suuntaaville kovempi juttu on Pusatecin PT-10. Aluksi varsin karun oloinen laite, vain pienen pieni näyttö eikä edes sitä nykyään pakollista sinistä LED:iäkään.
Kummasti alkoi tuokin laite jo aukenemaan, Pohjolan Liikenteen laite käyttää hintaperusteena kilometrejä ja esim. Vainion vastaava laite puolestaan pysäkkejä. Molemmissa on puolensa. Tässä noin niinkuin esimakuna huomista varten kännykällä kuvattu harjoitusvideo. Siinä näkyy menopaluulipun, vastalipun myynti aikuiselle kuin myös opiskelijalle. Eipä tätä kannata niin kovasti vielä tihrustaa, koitan huomenna saada jotain vähän järkevämmän näköistä esille.
Näin, huomenna tosiaan ehkä luvassa parempaa ja kattavampaa videota tuosta laitteesta. Katuri- ja seutuliikenteen tunnit jatkuvat, vuorossa päivä 2/2. Palataan asiaan!
Tänään melkoisen paljon kevyempi päivä kuin alkuviikosta, aiheena palveluliikenne. Ensin teoriaa muutama tunti ja siihen perään pieni lenkki palvelulinjalla. Eipä tästä päivästä paljon ole kerrottavaa.
Paljon on erityisryhmiä keiden kanssa touhutessa pitää ottaa huomioon eri asioita. Siinä se melkein oli tämän päivän anti.
Maanantaina jatketaan, luvassa taas sekalaista höpötystä siitä sun tästä. Tällä kertaa minikirjoitus. Ensi viikon aiheista riittää varmaan taas enemmän kirjoitettavaa. Katsotaan keksinkö viikonlopun aikana jotain lisää.
Morooo! Mikäs tässä blogia kirjoitellessa, viime yö tuli nukuttua hyvin ja taustalla soi Spotifystä Ozzy Ozbournen Paranoid Randy Rhoadsin kera. Aika huikea veto. Tänään oli vuorossa työnhakuvalmennus, eli siis kävimme läpi ansioluettelon ja CV:n tekoa. Puhetta oli myös CV-netistä josta myös meikäläinen löytyy nyt. Ota minut töihin! Valmistun täältä koulusta joulukuun alussa ja kuten olet huomannut niin olen täysjärkinen (?), mukava, sanavalmis ja ulospäin suuntautunut sosiaalinen heppu.
Tähän kohtaan heti huomatus että minut harjoitteluun ottanut firma saa etupalkkausoikeuden. Kyllä, ajattelen asian näin päin, teillä on mahdollisuus palkata minut.
Noniin, omakehu saa jäädä taas tähän ja palataan aiheeseen. Työpaikkailmoituksia on monenlaisia, tässä pari esimerkkiä:
---------------
ASIAKASHANKKIJA, 2 paikkaa, XXXXXXXXXXXXX Tavallinen ja tylsä telemarkkinointitalo etsii aivan tavallista ja tylsää asiakashankkijaa niin pitkäksi aikaa kuin jaksat olla. Koska olemme myyneet tuotettamme jo noin 5 vuotta ja aina se menee samalla tylsällä tavalla kaupaksi, niin emme jaksa enää maksaa palkkoja provisioina vaan ihan tavallisesti tuntipalkkana.
Meillä ei myöskään ole karaoketunteja, ryhmäjumppaa tai shiatsu-terapiaa. Meillä on taukoina vain kahvia ja pullaa - joskus joku jaksaa kyllä hakea hedelmiäkin.
Koska kukaan meistä ei jaksa kytätä toistensa työntekoa, meillä on vapaat työajat. Toivomme kuitenkin että jaksat keskittyä työntekoon ainakin 4 tuntia päivässä, loput me muutkin vietämme jossain muualla.
Tuskin kiinnostuit, mutta mikäli sinulla ei ole muuta elämää, soittele.
Jaa niin... Jo et jaksa aloittaa kuin vasta kesällä, sekin käy. Mainitsethan soittaessasi hakevasi kesätyötä. Ja jos lusit yliopistolla tai muualla valtaosan ajastasi, tee töitä sen verran kuin jaksat...
---------------
---------------
Tehtävä: Markkinointihenkilö Kuvaus: XXXXXXX hakee markkinointipuolelleen pätevää henkilöä seuraaviin toimenkuviin:
- ulkomaisten asiakkaiden palveluun - yrityksen edustajaksi messuilla (ulkomaat) - tuotteiden (kuntosalilla käytettävät laitteet, lisäravinteet & vaatteet) sisäänosto - vaatteiden maahantuonti sekä varastosta huolehtiminen - budjetin laatiminen yhdessä markkinointiryhmän kanssa (messut, laitehankinnat & vaatehankinnat) - vaatteiden esittely (vaatemallina toimiminen sekä kuvaukset)
Hakijalta vaaditaan seuraavat ominaisuudet:
- kielitaito: suomi, portugali, espanja, englanti ja ranska - koulutus: yliopisto (valtiotieteellinen / kansainväliset suhteet) - yhteistyökykyinen & sosiaalinen - osaa tehdä itsenäisiä päätöksiä - osaa toimia ryhmässä - hallitsee matematiikan (osaa laatia budjetin) - aikaisempi kansainvälinen kokemus - ulkoisesti sopiva vaatemalliksi - hallitsee lisäravinteiden käytön sekä opastuksen asiakkaille - hallitsee kuntosalilaitteiden käytön sekä opastuksen asiakkaille - kykenee palvelemaan asiakkaita yllämainituilla kielillä - kykenee tekemään vaatehankintoja, laitehankintoja sekä lisäravinnehankintoja ulkomailta.
Hakemuksilta vaadittavat asiat:
- hakemukset tulee lähettää kirjallisesti - hakemuksiin tulee liittää kokovartalokuva - hakemuksiin tulee liittää kirjalliset todistukset aikaisemmista työpaikosta - hakemuksiin tulee liittää kirjalliset todistukset koulutuksesta - hakemuksissa tulee mainita kielitaito.
Hakemukset tulee lähettää 3.2.2005 mennessä. Tämän jälkeen tulevia hakemuksia ei käsitellä.
---------------
Siinä pari mallia, väliin mahtuu vaikka mitä. Miten näistä sitten pitäisi löytää se itselle sopiva ja varsinkin vakuuttaa työantajan edustajat että MINÄ se olen oikea valinta hommaan... Hakemus on oma kuvionsa, yksi suuri tekijä on se että kuljetusalalla työpaikat tuntuvat menevän hyvin pitkälle "piirien" kautta jakoon. Joku kysyy toiselta että tunnetko ketään sopivaa, toinen tietää jonkun joka oli juuri sanonut heillä olleen jannu mikä oli tosi hyvä mutta ei voitu ottaa töihin kun töitä ei vain ollut. Näin se vaan menee, täytyy pitää hyvä maine yllä, piirit ovat pienet.
Niin, vähän alkaa rönsyilemään taas. CV:stä on monta koulukuntaa, jossain neuvotaan tekemään suureellinen ja joka kohdaltaan muista erottuva tuotos kun taas toisaalla vannotaan perinteiseen tapaan. Itse olen tehnyt melko perinteisen CV:n, siinä ei ole kuvaa, ei irroitettavia heijastimia, sitä ei ole painettu Scanian roiskeläpälle tai tulostettu piirturikiekon muotoiselle paperille. En vain oikein usko että tällä alalla tuollainen olisi menestyksellistä. Mainosala voisi esimerkiksi olla aivan oma juttunsa.
Itseni kehuminen ja muunlainenkin sekavien höpöttäminen on aina ollut minulle poikkeuksellisen helppoa, siksi näiden työnhakupapereidenkin tekeminen on hallussa. En tiedä mistä tätä tekstiä tulee, joskus olen leikkinyt ajatuksella että aivojen ja suuni ( sormieni ) välistä puuttuu jokin itsesensuroiva elin tai rauhanen. Elämä on melko hauskaa näin. =)
En ala mitään CV- tai ansioluetteloneuvoja tai muuta antamaan tai täällä käymään läpi, itse on tullut oltua jos vaikka missä kurssilla ja muussa ja kaikki tuntuvat antavan vähän eri neuvoja. Tutki nettiä ja keksi oma juttusi! Jos ei muu auta niin kysy kaverilta neuvoa.
Sellainen päivä, oli kyllä aika hauskat viikon ensimmäiset 4 päivää. Huomenna teema muuttuu ja puhumme palvelukuljetuksista. Palataan vuorokauden päästä asiaan, se on perjantai!
Tänään viimeinen päivä ATK:n parissa, vuorossa päivä 3/3 jonka aiheena oli PowerPoint. Omalta osaltani päivä kului melko pitkälti A-ajokorttikokeiden parissa. Sinänsä tuttua juttua joten kun sain mahdollisuuden kokeilla kortin saantia niin pakkohan se oli ottaa haaste vastaan. Tottahan on toisaalta että A-kortin tasolla oleva ihminen ei tiedä tietokoneista ja niiden kanssa touhuamisesta vielä hölkäsen pöläystä. Toimisto-ohjelmien peruskäyttö onnistuu mutta siihen se sitten jääkin.
Entisissä ympyröissä lähinnä tietokonekorteille naureskellaan mutta kun ei sitä koskaan tiedä jatkosta. En ole varma sisältyykö kortin hinta tähän tutkintoon mutta sen tiedän että itse en sitä raaski ostaa, satanen on kuitenkin aikamoinen kasa rahaa.
Joo, siitä PowerPointista. Ilmeisesti kouluttajat pysyvät samassa tuntipohjassa koska löysin videon mikä voisi olla yhtä hyvin kuvattu tänään tunniltamme. Meidän kouluttajamme oli tosin nainen ja luonnollisesti myös suomenkielinen ( rajatapaus tosin, pohojolaanen murre ) joten siinä erot. Tässä pikauusintana tämän päivän anti:
PowerPoint on "ihan kiva" ohjelma, osaavissa käsissä hyvin kätevä esittämistyökalu mutta taitamattoman käsissä ase mikä tuhoaa nuorten uskon tulevaisuuteen, nukuttaa ihmiset kokoushuoneessa nopeammin kuin silmätipat keskioluessa ja uusimpien tutkimusten mukaan aiheuttaa ohimenevää impotenssia. ( jännä nähdä mitä mainokset alkavat nyt näyttää koska niiden sisältö tulee sivulla olevan tekstin sisällön mukaan... )
Joo, en osaa sanoa miten kokeet menivät. Helpoiltahan ne tuntuivat mutta silloin minulle iskee juuri tämä huolimattomuusvirheiden mahdollisuus. "Joo, tämä on tässä, kyllä mää nää tiedän" ja johan menee pari pieleen. Huomenna tai syssymmällä sen sitten näkee.
Huomenna on päivä mistä tiedän jo etukäteen että pupillit alkavat verestämään. Työnhakukoulutusta. Anteeksi nyt vaan mutta voi perkeleen helvetti. Tulin tänne kurssille suoraan juurikin Varikko-nimiseltä työnhaku- ja valmennuskurssilta, sitä ennen edellinen oli muutamaa kuukautta aikaisemmin. Siellä mukana oli pari lanttumaakaria keiden kanssa sitten porukalla pohdittiin että mitä haluaisin tehdä isona ja oliko äitini hyvä ihminen. Tälle ei kuitenkaan voi mitään koska laissa määritellään pakolliset määrät ja sisällöt ammattipätevyydelle. Ollaan kuin teletapit, "uudestaan!!!".
Onneksi valmiit CV:t ja hakemuspohjat yms käyvät ilmeisesti työnäytteiksi ettei taas tarvitse keksiä ruutia uudelleen. Saattaa muuten olla että haemme huomenna meille uudet hienot siniset työpaidat. Pitäisiköhän sitä huomenna kirjoittaa Bussikuski.comin ensimmäinen fashionnurkka.
Tänään oli vuorossa ATK-päivä 2/3, aiheena Excel. Alkeista lähdettiin, nopeasti nostettiin vaikeustasoa ja lopussa jo oli lattialla hiustuppoja. Melko jyrkkä vaikeusasteen nosto mutta sitä saa mitä tilaa.
Varsin opettavainen päivä taas, siitä onko tästä varsinaisesti hyötyä ammatinharjoittamisessa voidaan olla montaa mieltä mutta olihan se taas hiton hauskaa rääkätä aivojaan ja testata että mihin asti se osaaminen tällä päivämäärällä riittää.
Loppupuolen harjoituksia:
Vähän tehtiin ehtolausekkeita pullojenpalautusta varten, toivon että tätä taulukkoa ei tarvitse joulukuussa vaan pääsemme harjoittelun jälkeen töihin. Excel on kyllä kiva ohjelma, aikaan saa vaikka mitä, taulukoiden jne on kiva taistella.
Maanantai, mikä ihana päivä! Ei kai vaan sinulla loppunut tänään kesälomat? Eikö olekin hienoa tulla takaisin töihin, huomata että kaikki työt mitä muiden kesällä piti tehdä odottavat edelleen omassa pinossasi eikä niiden eteen ole tehty mitään."Hyvä kun tulit takaisin, täällä on täysi kaaos" pomon lausumana kaikuu edelleen korvissasi ja juuri parantumassa ollut mahahaavakin alkoi oireilemaan heti ensimmäisen kahvipannullisen jälkeen puoli yhdeksältä aamulla. Tervetuloa takaisin työelämään, aina voit lohduttautua sillä että seuraavaan kesälomaan ei ole enää vuottakaan!
Tänään oli taas uusi teema, ATK-koulutus alkoi päivällä 1/3. Tänään oli opiskelun alla Microsoftin rakas Word.
Eipä tässä yhdessä päivässä niin kovin kamalasti päästy softaa sorkkimaan, pientä pintaraapaisua. Kirjoittelua, lihavointi, alleviivaus, sisennykset, kuvien lisäämiset jne, helppoa kauraa. Porukalla mentiin, vähemmän osaavia autettiin kuten kuuluukin, eivätköhän kaikki ihan kartalla ole. Ei ole vielä aivan varmaa että onko tästä koe, näkee sitten.
Bussikuskin fashion-osuudessa tänään tarinaa uudesta solmiosta! Saimma siis uudet upeat JAKK-solmiot saatesanoilla "kun nyt nämä on sitten jaettu niin siitä lähdetään että ajotunneilla tämä on aina kaulussa tai vaimosta tulee hyvin pian oikeutettu leskeneläkkeeseen." Okei, ehkä sanamuoto oli hieman keveyempi mutta tätä sillä tarkoitettiin. Kyllä minä tiedän.
Huomenna ATK-koulutus jatkuu Excel-päivällä, taulukoita ja silleen. Uskallan väittää että huomenna saamme piirakkaa, ainakin ruudulla. Siis Excelissä, muusta en tiedä enkä kommentoi.
No juu, sellainen päivä. Ihan hauskaa puuhastelua vaikka ei sinänsä mitään uutta tullutkaan. Kyllä näissä Word / Excel / PowerPoint yms päivissä yleensä aina jotain pientä tulee minkä oli jo unohtanut tai ei ole edes tiedossa. Kyllä nämä siinä mielessä aina paikkansa ansaitsevat. Ei sitä koskaan tiedä milloin pitää tehdä silmäkulmat kostuttava ja rekrytoijat pehmentävä hakemus.
Tänään oli vuorossa koulupäivä joka lukujärjestyksessä kulki nimellä "kuljetusharjoitus", viimeksi olimme saman nimikkeen alla kaupunkiliikenteen auton matkassa joten tänään olikin vuorossa kaukoliikenteen linja. Turku - Helsinki ensin Express Bussina ja takaisin pikavuorona. Ensin vähemmän pysäkkejä ja takaisin tullessa enemmän. Tämä päivä oli sellainen että uutta asiaa tuli niin mahdoton määrä että oikeasti on miettimistä että mistä päästä aloittaisin.
Alku lähti hieman nihkeästi liikkeelle koska koulun ja liikennöitsijän välillä oli käynyt jonkinlainen sekaannus päivissä eikä kuljettaja tuntunut pätkääkään ilostuneelta kun mukaan änkesi kaksi noviisin oloista tyhmienkyselijää. Pikaisen soittotuokion ja pikapalaverin jälkeen saimme kuitenkin jäädä autoon, pyytelin omalta osaltani anteeksi sekaannusta vaikka itse en sekoiluun kerrankin ollut mitenkään osallinen.
Pääsimme Turusta siis matkaan, Matkahuollosta juostiin vielä lähtölaiturille tuomaan kärryllinen tavaraa mikä myöhemmin paljastui eläväksi lastiksi. Mitä se oli niin saatte vain arvailla, en oikein uskalla tässä alkaa niin yksityiskohtaisesti rahdista höpöttelemään. Rahtia oli mukana yllättävän vähän, lähtöaika oli autolla jo kuitenkin normaalin virastotyöajan puolella joten kyllä yritykset jo auki olivat. Näin tällä kertaa.
Menomatkalla toimin kuskin haastattelijana, kävimme läpi yleistä Tku - Hki - Tku linjasta, työpäivästä, käytännön asioista ja linjan erityipiirteistä. Hyviä keskusteluja kävimme, välillä tuli eksyttyä Kreikan tilanteeseen ja vaikka mihin. Ihan hienosti tulimme sitten lopulta juttuun vaikka alku olikin hieman nihkeä.
Alussa oli rahtia, muutama pysäkki tarkkailtavana matkan varrella ja sen jälkeen pääsimmekin moottoritielle. Matkanopeus mittariin ja tasanopeuden säädin päälle ja reilu tunti suoraan. Lisää höpöttelyä, hienoja vinkkejä tuli. Harjoittelua varten annettiin ohje että niin kauan kuin on opastaja mukana niin kannattaa ajaa normaalia pikavuoroa koska rahastuslaitteen kanssa tarvitsee touhuta huomattavasti enemmän kuin Expressinä ajettaessa. Ymmärtäähän tuon, enemmän pysäkkejä tekee suoraan enemmän tapahtumia. Tuo rahastuslaite on tosiaan sellainen asia mikä pitää ottaa todellisen intensiiviharjoittelun kohteeksi. Pitää ottaa koulussa puheeksi, nyt aletaan treenaamaan, hommataan jokin välimatkataulukko jostain ja tehdään lippuja niin maan perhanasti.
Minulla oli tänään taas kamera matkassa, ajatuksena oli että ottaisin muulle ryhmälle ja miksei blogin lukijoillekin "iloksi ja riemuksi" vähän katseltavaa lähinnä Kampin tiloista ja siellä ajamisesta. Youtubesta olen tarpeen tullen hakenut oppia ja viihdytystä mutta melko vähän Kamppi-aiheisia juttuja siellä on näkynyt. Jahka meillä on koulun kanssa Helsinki-päivä niin videota tulee lisää mutta aletaan käymään tänään otettuja pätkiä läpi:
Kamppiin ajaminen, en nyt lähtenyt kaupunkialueella pätkää nauhoittamaan vaan "opastusvideoni" alkaa käytännössä viimeisestä risteyksestä ennen ajoa maan alle. Kas näin:
Kiinnittäkää videossa huomiota ensinnäkin naarmuisiin seiniin, kurveissa ei ole todellakaan ylimääräistä tilaa. Meillä oli 13 m pitkä auto eikä ulkokaarteen peilin ja seinän väliin välillä olisi Hesaria mahtunut. Toinen huomionarvoinen seikka on aivan lopussa kun autoa ajetaan ruutuun. Kun auto ajetaan tarpeeksi pitkälle niin edessä ylhäällä olevan näytön kuva vaihtuu näyttämään kameran kuvaa. Kuvaa otetaan autojen takaa niin että kuljettaja näkee kaikki vinoparkissa olevat autot ja myös autojen takana kulkevaa väylää pisin ajavat autot. Tämä auttaa kuljettajaa lähtötilanteesta, lähtö on usein minuutilleen kaikilla sama, kaikilla on kiire ja kaikki haluavat lähteä samaan aikaan joten seurantaa tarvitaan.
Tähän jäävät siis viimeiset matkustajat, seuraavaksi pitää saada rahti pois kyydistä. Lastausalue onkin jo huomattavasti ahtaampi ja ruuhkaisempi. Sinne ajosta video epäonnistui, tarkennus ei ole kohdillaan mutta lataan sen tähän alle.
Kun rahti on purettu on aika tauolle tai uuteen vuoroon, riippuu tietysti aikataulusta. Meillä oli aikaa jonkin verrankin joten kävimme tutustumassa Kamppiin taukoaikavinkkelistä katsottuna. Ruokapaikkoja, kahviloita, mistä löytyy Matkahuollon toimisto, taksiasema, paikallisliikenteen laiturit jne jne jos matkustajat kyselevät hankalia. Antaa paremman kuvan kun vähän tietää mistä mitäkin löytyy.
Toki tulee aina se aika kun pitää poistua lastausalueelta ja lähteä laituriin ottamaan uusia matkustajia kyytiin. Kas näin, huomatkaa miellyttävänä ylläribonuksena ulkokaarteeseen juuri makoisaan paikkaan jätetty irtolava:
Lastausaluehan on siis samansuuntaisesti kuin laituritkin mutta väliseinän takana. Kävimme siis kääntymässä lastausalueen päässä uudelleen laiturisuoralle ja sitä kautta takaisin oikeaan väliin. Huomaa taas tarpeeksi pitkälle ajo että saamme ruudun näkymän vaihtumaan. Tässä erityispiirteenä se että kannattaa laittaa auto valmiiksi, luukut auki jne ennenkuin kuittaa oven auki. Matkustajat eivät näe pääse ovesta sisään ennenkuin kuski on kuitannut homman valmiiksi.
Matkustajat kyytiin, rahti tavaratilaan ja ollaan taas valmiita tien päälle. Tähän kohtaan mahtuisi aivan mahdoton juttu lipuista, rahastuslaitteesta ja sen kanssa touhuamisesta mutta säästän sen jatkoa varten. Lähdetään siis pois laiturista, seuraavassa videossa näette miten peruutus tehdään ja miten näytöstä näkee oman, takana kulkevat ja muut peruuttavat autot. Video jatkuu siihen asti että pääsemme ulos asti Kampista ja vähän matkaa kaupungin katuja:
Ruudulla näkyvä kuva auttaa todella paljon koska jos vasemmalla puolella on lähelläkin auto niin takana kulkevia autoja ei näe ennenkuin ne ovat kohdalla. Käyttäkää siis tätä toimintoa hyväksi, ajakaa auto tarpeeksi pitkälle laituriin, muuten näyttö ei tule näkyviin!!!
Näin, pääsimme pois Kampista ja takaisin suoraan sanottuna aivan helvetin ahtaille Helsingin teille. Menomatkalla vasenta kaistaa ajoi Norjalainen tilausajoauto eikä meillä ollut minkäänlaista mahdollisuutta ajaa ohi oikeaa bussikaistaa pitkin. Tiukkoja kurveja, kapeita katuja ja niin iänikuisia katutöitä. Mikä siinä on että Helsingissä pitää koko ajan olla joka paikassa joku kohta auki revittynä? Liikaa tiemäärärahoja? Liikaa työntekijöitä näitä hommia tekemässä? En ole valehtelematta ikinä ollut Helsingissä niin että jossain kohtaa ei olisi ollut liikennettä merkittävästi haittaava työmaa. Yleensä ydinkeskustan alueella.
Noniin, nyt sain tuon purettua sisältäni ja saatan taas jatkaa. Pääsimme kunniokkaasti pois Helsingin alueelta ja moottoritielle ja kaikki näytti sujuvan makoisasti ja hyvin. Kunnes aloimme lähestymään ensimmäistä tunnelia. Moottoritiellähän on käytössä muuttuvat liikennemerkit ja -opasteet joiden avulla voidaan esim muuttaa nopeusrajoitusta ja ohjata vaikka liikenne käyttämään vain toista kaistaa. Hetken päästä niitä merkkejä olikin sitten aivan riittämiin:
Moottoritien liikenne teki täydellisen stopin. Koko tunneli suljettu, ketään ei aluksi näkynyt missään ja puomit nousivat ja laskivat edestakaisin. Tunnelin suun yläreunassa olevat opastemerkit paloivat kirkkaasti punaisina risteinä eli niidenkään mukaan ei tunneliin ollut mitään asiaa. Hetken odottelun jälkeen Helsinkiin päin tuli keltaiset vilkut päällä huoltoauto mikä vaihtoi Turkuun menevälle osalle ja poistui tunneliin. Yli 10 min odottelun jälkeen homma alkoi aukeamaan ja liikenne ohjattiin Helsinkiin menevälle osalle käyttäen oikeaa kaistaa. Pääsimme siis ajamaan tunnelia väärään suuntaan, tämä tietysti teki sen että nopeusrajoitus oli 60 km/h mikä noin vartin odotteluun yhdistettynä suoraan sanottuna kusi aikataulun aivan totaalisesti. Näin:
Siinä sitten köröttelimme, oli aivan päivänselvää että nyt tulemme olemaan myöhässä kun ei tuolla moottoritiellä mitään aikaa kiinni oteta. Muutenkin aikataulu on tehty niin että rajoitusten mukaan "täysillä ajettaessa" peliaikaa ei käytännössä jää. Mukavasti muuten jokainen matkustaja tuntui jaksavan marmattaa vaikka myöhästymisen syy kerrottiin ja kuski teki sen mitä tehtävissä oli asian korjaamiseksi. Eli ajoi ripeästi, rahasti nopeasti ja kävi antamassa laukut tavaratilasta puolijuoksua. Ei se vaan riitä kuin osittain. Eteenpäin sanoi mummo lumessa, matkalla tuli aika rankasti vettä mikä tietysti mukavasti pesi tuulilasin, aikamme suhailtuamme saavuimme Saloon. Aikatauluongelmat näkyvät tästä videosta melko selvästi, kypsän oloista porukkaa notkuu asemalla. :D
Tuosta sitten takaisin Turkua kohden ja viimein Turun linja-autoasemalle. Kaikki pääsivät jatkoyhteyksilleen, kuski soitteli niiden kuljettajille ja pyyteli odottelemaan. Loppujen lopuksi kaikki meni melko hyvin, omasta taustaan kuljettaja kyllä joutui tinkimään käytännössä kaiken koska hänellä oli jo odottamassa lähtö Raumalle. Tiukkia tilanteita tulee kun jotain menee pieleen ja lumipalloefekti on aikamoinen.
Sellainen päivä, hitosti tuli uutta asiaa ja paljon omaksuttavaa. Lisää näitä! Kun nyt tuli näitä videoita niin viikonloppuna ei ole erillistä videopäivää. Tuosta reissusta pitää tehdä harjoitustyö minkä puhtaaksi kirjoittaminen vie oman aikansa. Lisäksi on vielä tilausajoliikenteen harjoitus mikä pitää tehdä joten ei oikein viitsiminen riitä enää tänne.
Mutta, joka tapauksessa kaikille hauskaa viikonloppua. Olisi se reissu voinut mennä huonomminkin:
