Terve!
Eilinen maanantai meni niin pitkään että olin kotosalla vasta puoli yhdentoista maissa enkä jaksanut kirjoittaa blogia enää siihen aikaan. Pahoittelut tästä.
Meillä oli aivan loistava ajopäivä! Saimme käyttöömme lainaksi saadun pidemmän katurin, mittaa oli peräti 14,5 metriä ja bonuksena vapaasti ohjautuva akseli telissä. Sivukuva autosta:
Kyseessä on siis normaalistikin ajossa oleva auto, rahastuslaitteet paikallaan ja muuta. Aivan loistava tilaisuus päästä ajamaan vähän pidempää teliautoa!
Ajaminen alkoi tietysti hieman varovaisemmin, etuylitystä on aivan eri malliin kuin muissa ajamissamme autoissa ja perässäkin tapahtui outoja asioita. Kurveissa kun keula oli jo kääntymisenä tehnyt ja eteni haluttuun suuntaan niin takapäässä viimeinen vapaasti kääntyvä akseli oli vielä kääntyneenä ja tietenkin omalta osaltaan sai aikaan se että takapää siirtyi sivusuunnassa vielä jonkun matkaakin kurvin jälkeen.
Pikkuhiljaa opettaja ajatti pahempiin ja pahempiin paikkoihin, kävimme läpi monen monta päätepysäkkiä jotta pääsimme testaamaan aidoissa paikoissa kääntösädettä ja sitä miten pitkälle sen keulan joutuu ajamaan ja toisaalta miten kaukana etuakseli vielä silloin on katukivetyksen reunasta. Kääntyy se kun jaksaa vain uskoa ja vauhti on maltillinen.
Jäi itseltä kokeilematta mutta väittivät että kun vauhtia on liikaa niin taka-akseli viistää melko reippaasti viereiselle kaistalle. Varsinainen akseliväli on kuin aikaisemmissakin autoissa mutta se viimeinen kääntyilevä akseli tekee omiaan.
Näkymä viimeiseltä penkkiriviltä:
92 ihmistä kaikenkaikkiaan voisi olla kyydissä kun kaikki penkit olisivat käytössä ja seisomassa olisi maksimimäärä porukkaa. Alkaa siinä jo olla kuormaa. Auto oli jo tyhjänä melkoisen laiska peli enkä halua edes kuvitella paljonko siinä kaasupolkimen päällä joutuisi seisomaan kuormattuna. Jarrut olivat loistavat, jopa siinä määrin pehmeämmät kuin "turistiautossamme" että kun illalla vaihdoimme autoja niin alku oli hieman töksähtelevä.
Tosiaan, jotta toisenkin ajoryhmän kuskit pääsisivät kokeilemaan tätä autuutta niin vaihdoimme iltakasilta autoja ja alle tuli taas vanha tuttu turistibussi. Manuaalista kepittelyä, peruutustreenit Silja Linen lähtölaitureilla ja päivä olikin melkein siinä.
Laina-auton palautus ja koululle, siinähän se sitten meni.
--- Edit ---
PS. Tuli tuossa surffatessani vastaan Helsingin katupoikkileikkausten suunnitteluohjeet. (PDF)
Tuolta löytyy myös alapuolella oleva kuva, nyt mittanauha käteen ja kansalaisaktivismi kunniaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti